Suomi on yksi maailman avoimimmista ja vakaimmista demokratioista. Silti meillä on varaa toimia vielä paremmin osallisuuden vahvistamiseksi. Haluamme näyttää muille maille myös esimerkkiä julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kunnianhimoisesta kumppanuudesta.
OECD eli taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö arvioi suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tilaa vuonna 2021. Arviointi oli ensimmäinen laatuaan, ja sen jälkeen OECD on tehnyt vastaavia Civic Space Scan -arviointeja muun muassa Romaniassa ja Portugalissa Suomen kokemusten perusteella. Suomi osallistui myös arvioinnin seurantaan ensimmäisten joukossa.
Jatkamme demokratian edistämistä vahvuuksiemme varassa
Kokoonnuimme julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa Säätytalolle pohtimaan, mitä viidessä vuodessa on muuttunut. Seuranta osoitti, että Suomi pärjää edelleen erinomaisesti kansainvälisessä vertailussa ja ylittää monilla V-Dem-demokratiamittareilla OECD-keskiarvon. Luottamus viranomaisiin ja hallintoon on kansainvälisesti korkeaa, ja sijoitumme muiden Pohjoismaiden kärkeen oikeusvaltion tilaa arvioitaessa.
Jatkoimme pitkäjänteistä työtä osallisuuden vahvistamiseksi sekä hallinnon avoimuuden ja toimivuuden parantamiseksi. Voimme esimerkiksi pitää saamelaiskäräjälain uudistamista erityisenä onnistumisena. Perus- ja ihmisoikeudet, vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, riippumaton media ja vahva kansalaisyhteiskunta, jolla on laajat toimintamahdollisuudet, ovat demokratian kulmakiviä – niin Suomessa kuin koko Euroopan unionissakin.
Säätytalolla keskustelimme median murroksesta, julkisen talouden kestävyydestä ja syvenevästä vastakkainasettelusta, joka ei rakenna demokratiaa, vaan repii sitä. Nämä ilmiöt vaikuttavat kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden tulevaisuuteen ja sitä kautta kestävään arkeen ja demokratiaan, jonka puolustaminen on Euroopan unionissa yhä tärkeämpää, kun demokratian voimaa mitataan. Vahva demokratia auttaa kestämään kriisejä ja turvaa tulevaa.
Kehittämällä kansallisesti näytämme esimerkkiä myös kansainvälisesti
Toimimme aktiivisesti OECD:n kaltaisissa kansainvälisissä organisaatioissa, koska se on keskeinen tapa vaikuttaa ja varautua siihen, mitä ympärillämme tapahtuu – sekä kehittää valmiuksiamme. Saamme luotettavaa asiantuntijatietoa ja mahdollisuuden oppia muilta mailta, kun arvioimme omia ratkaisuja. Toisaalta esimerkkiämme seurataan suurella kiinnostuksella.
Kun OECD antoi Suomelle suosituksia viisi vuotta sitten, oli alusta asti selvää, että tarkastelemme ja toteutamme niitä yhdessä. Esimerkiksi vihapuheen torjuminen, naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen ja kansalaisjärjestöjen rahoituksen kehittäminen edellyttivät hallintorajat ylittävää yhteistyötä, joka syveni arvioinnin myötä. Kansalaisten osallistumisessa ja kansalaistoiminnassa on yhä syveneviä eroja, mikä vaatii erityistä huomiota.
Toivomme jatkossa yhä syvempää yhteistyötä myös valtion virastojen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa, jotta koko julkinen hallinto turvaisi kansalaisyhteiskuntaa ja edistäisi sen myönteistä vaikutusta yhteiskunnassa vielä vahvemmin ja yhtenäisemmin. Tarvitsemme jatkossakin yhteisiä toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan – erityisesti niillä, joita emme vielä kuule tai kohtaa julkisessa hallinnossa.
Kaipaamme uusia virkamiehiä mukaan avoimen hallinnon toimintaan
Meillä on pitkät perinteet julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuudesta, mutta voimme toimia vielä kunnianhimoisemmin. Teemme monimuotoista yhteistyötä ja kokeilemme alati uutta, kuten kansalaispaneeleja ja kansallisia dialogeja. Kannustamme jokaista virkamiestä parantamaan kansalaisten mahdollisuutta osallistua, koska se vaikuttaa hallinnon avoimuuteen ja toimivuuteen.
Jos koet, ettet tunne kansalaisyhteiskuntaa vielä riittävästi, haluat syventää ymmärrystäsi tai laajentaa verkostojasi, olet lämpimästi tervetullut 18.3.2026 kansalaisjärjestöakatemiaan, jonka järjestämme yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Pysähdymme tällä kertaa pohtimaan reilua ja rohkeaa tulevaisuutta, jossa jokainen pidetään mukana. Kuulet samalla lisää avoimen hallinnon toiminnasta.
Kutsumme kaikki kiinnostuneet myös avoimeen verkkokeskusteluun kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Tavoitteemme on haastaa oletuksia, etsiä uusia suuntia ja tunnistaa toimintavaihtoehtoja 26.2.2026 asti jatkuvassa keskustelussa, joka kaipaa mukaan virkamiehiä dialogin syventämiseksi.
Ilmoittaudu mukaan kansalaisjärjestöakatemiaan
Osallistu keskusteluun kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta
