Toiminnan tehostamista on painotettu yhteiskunnan eri osa-alueilla jo pitkään. Olennaiseen keskittymistä on syytä hakea myös kestävyystyössä, jossa panokset ovat erityisen painavat tulevaisuutta ajatellen.
Tunnemme toki kaikki ison kuvan ja tiedämme, mitä kohden kestävyystyössä pyritään. Mutta miten tarkkaan olemme organisaatioissamme perillä siitä, mihin ennen muuta pitäisi tarttua, jotta saisimme leikattua päästöjä?
Me Maanmittauslaitoksessa näemme, että oman hiilijalanjäljen selvittäminen on tärkeä askel kohti päästövähennyksiä. Laskenta auttaa tunnistamaan tekijät, joilla on eniten merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Ostot ja hankinnat suuri päästölähde
Laskimme keväällä 2025 Maanmittauslaitoksen hiilijalanjäljen ensimmäistä kertaa. Laskenta tehtiin vuoden 2024 tietojen pohjalta. Kokonaisjäljeksi muodostui 7159 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e), eli 3,9 tCO2e yhtä työntekijäämme kohden.
Teetimme laskennan GHG Protocol Corporate Standard -ohjeen mukaisesti. Mukaan otettiin kolme päästölähdeluokkaa (scopet 1–3), jotka kuvaavat arvoketjun eri vaiheita ja näyttävät, missä kohdin päästöt syntyvät.
Noin 90 prosenttia jäljestä muodostui päästölähdeluokka 3:n päästöistä. Luokka koostuu viidestätoista eri kategoriasta, joista Maanmittauslaitoksen laskentaan sisällytettiin seuraavat: ostot ja hankinnat, energiantuotannon epäsuorat päästöt, saapuva logistiikka (eli Maanmittauslaitoksen itsensä maksama), liikematkustus ja työssäkäyntimatkustus.
Suurimpina luokan sisällä olivat ostot ja hankinnat, jotka kattoivat noin 70 prosenttia kokonaishiilijalanjäljestä. Tämä on tyypillistä asiantuntijaorganisaatiolle. Valtaosa ostojen ja hankintojen päästöistä syntyi asiantuntijapalveluiden käytöstä ja tutkimuslaitteista. Luokka 3:n muita isoimpia päästölähteitä olivat työssäkäyntimatkat ja liikematkat sekä muut-luokkaan keskitetyt energiantuotannon epäsuorat päästöt ja logistiikan päästöt.
Luokka 1:n (polttoaineiden kulutus) päästöt olivat noin 5 prosenttia kokonaispäästöistä. Meillä on oma lentokone ilmakuvauksia ja laserkeilausta varten, joten suurin osa päästöistä syntyi lentopolttoaineista. Luokka 2:n eli ostoenergian (sähkö ja lämpö) osuus oli 5 prosenttia kokonaispäästöistä.
Panokset vaikuttavimpiin toimiin
Laskennan tekeminen ensimmäistä kertaa oli monella tapaa opettavainen kokemus. Saimme tulosten lisäksi tietoa siitä, miten prosessi kannattaa viedä läpi, kun dataa kerätään laajasti niin talon omilta asiantuntijoilta kuin alihankkijoiltakin.
Valmis laskelma luo osaltaan perustaa Maanmittauslaitoksen kestävyystyön konkreettisille toimenpiteille tulevina vuosina. Pystymme nyt panostamaan toimiin, joilla on suurin vaikutus.
Oman arvoketjun ymmärtäminen ja hallinta antavat avaimia myös sidosryhmien ja lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiselle. Kestävyys on osa strategiaamme ja haluamme olla vastuullinen ja haluttu työpaikka.
Kestävyystyö on pitkäjänteistä askeltamista eteenpäin. Kun lähtötilanne on tunnistettu, yksittäisetkin askeleet vievät pidemmälle.
Lisää kestävyystyöstä Maanmittauslaitoksessa: maanmittauslaitos.fi/kestavyys
