”Kun teemme yhdessä, pystymme mihin vain”

Covid-19 -pandemia ei jättänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vaihtoehtoja. Äkkiä oltiin tilanteessa, jollaista ei ollut aiemmin koettu. Vaativa tilanne toi laitoksen julkisuuteen ja kaikille tutuksi, mutta kasvatti myös sisäistä yhteisöllisyyttä ja me-henkeä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli käynnistämässä toiminnan kehittämisen muutosohjelmaa, kun korona alkoi kolkutella ovilla keväällä 2020. Tilanne mullisti koko maailmaan ja sen mukana myös THL:n toiminnan.

”Jos olisimme tuolloin tienneet, että pandemia jatkuu yli kaksi vuotta, olisi aikataulutusta saatettu pohtia uusiksi. Koska emme tienneet, jatkoimme pandemiantyön ohella strategiatyötä sekä toimintatapojemme ja rakenteemme uudistamista”,  hallinto- ja talousjohtaja Mia Nykopp kertoo.

Pandemia ei ollut THL:n virologien näkökulmasta yllätys, mutta Covid pääsi silti yllättämään. Tilanne oli samankaltainen kuin vuoden 2010 sikainfluenssa, mutta myös poikkeuksellinen. Covid tuotti uusia variantteja eikä tilanne rauhoittunut parissa kuukaudessa rokotusten aloittamisesta.

”Työn määrä yllätti, kun näimme, ettei kyse ole muutaman näytteen analysoinnista. Yhtäkkiä meillä oli koko huoneellinen analysoitavia näytteitä, joten vastaavaa ei ole ikinä nähty. Lähdimme nostamaan laboratoriokapasiteettiamme ja saimme rekrytoitua nopeasti lisää henkilökuntaa”, johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra sanoo.

”Päättäjien ja kansalaisten odotuksiin vastaaminen on ollut mittava urakka”

THL:n ammattilaiset kohtasivat valtavan haasteeseen. Työntekijät lähtivät laajamittaisesti tutkimaan ja seuraamaan mm. koronatartuntojen ja rokotusten etenemistä, jäljittämään tartuntoja, ylläpitämään ja päivittämään suosituksia, antamaan asiantuntijalausuntoja, neuvottelemaan eri tahojen kanssa sekä luomaan uusia työkaluja.

”Se, miten koronatyön vastuuhenkilöt ovat pystyneet priorisoimaan pandemiaan liittyviä tehtäviä, löytämään ja järjestämään resursseja sekä luomaan toimintatapoja, joilla on pystytty vastaamaan niin päättäjien kuin kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin, on ollut mittava urakka”, henkilöstöpäällikkö Leena Kanerva sanoo.

Muista tehtävistä sujuvasti pandemiatehtäviin siirtyneiden työntekijöiden lisäksi työtä ovat kantaneet ammattilaisten suuri vastuuntunto, joustavuus ja tietynlainen talkoohenki. Johtajat, asiantuntijat ja viestinnän vastuuhenkilöt joutuivat kuitenkin täysin uuteen tilanteeseen ja viestimään ennen näkemättömällä intensiteetillä.

”Pandemian myötä tuskin kukaan jäi epätietoiseksi laitoksen roolista”

Pandemian hoitaminen lähti liikkeelle varautumisen- ja valmiuden suunnitelmien mukaisesti ja laitoksen resursseja kohdennettiin joustavasti koronatyöhön. Koska pandemia yllätti laajuudessaan ja voimakkuudessaan, valmiita suunnitelmia ei kaiken varalle löytynyt.

”Nopeus oli nyt valttia niin tarpeiden hahmottamisessa, vastuutuksessa ja suunnittelussa kuin uusien toimintatapojen toteuttamisessa arjessa – jatkuvan parantamisen mallia kokeillen. Olimme jatkuvasti valmiudessa ymmärtämään tilannekuvaa ja reagoimaan päivittäin”, Savolainen-Kopra sanoo.

”Tässä työssä onnistuimme. Loimme muutamassa kuukaudessa ammattilaisten osaamisen pohjalta mittakaavaltaan ja etenemisvauhdiltaan kokonaan uudenlaiset toimintaprosessit pandemian edellyttämiin tehtäviin vastaamiseksi”, Savolainen-Kopra lisää.

Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ei aiemmin Suomessa tunnettu, pandemian myötä tuskin kukaan jäi epätietoiseksi laitoksen roolista. Valtava määrä tietopyyntöjä haastoi viestinnän, mutta myös ulkoinen kritiikki ja epäasiallinen käytös. Kaikesta selvittiin henkilöstön vahvalla sitoutuneisuudella ja yhteistyöllä.

”Korona pakotti ottamaan valovuosien mittaisia harppauksia”

Pandemiatyö toi tullessaan uudenlaista kehittämisajattelua työkuorman jakamiseksi mahdollisimman joustavasti. Tilanne vaati todellista ketteryyttä aikaskaalan muutokseen vastaamiseksi: yhtäkkiä kaikki tapahtui tässä ja nyt nostaen tiedontuotannon ja reagoinnin uudelle tasolle kuukausittaisesta päivittäiseksi.

”Kiivaimmassa koronatilanteessa THL:n tilanneryhmä kokoontui päivittäin puolentoista vuoden ajan. Ketterän ja joustavan toiminnan tarve jää varmasti elämään jatkossakin”, Savolainen-Kopra tuumii.

”Viestintä on ollut kaiken aikaa kaikkien valonheittimien kohteena. Kehitimme nopeasti uusia tekemisen tapoja selvitäksemme suuresta kysynnästä. Iso työpaine yhdistettynä laajaan kritiikkiin, ikävään palautteeseen ja epäasialliseen viestintään on ollut  haastavaa ja vaatinut rohkeutta”, Kanerva toteaa.

”Vaikka edessä on ollut vuori, sitä on lähdetty ylittämään yhdessä”

Vaikka korona ei ole enää uutisvirran päivittäisessä keskiössä, työ jatkuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on toteutettu vuoden 2022 alussa sisäinen kysely koronavuosien vaikutuksista. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta selvää on, että kuluneet kaksi vuotta ovat opettaneet paljon.

”Niille ihmisille, jotka ovat koko ajan etulinjassa, tulee antaa riittävästi hengähdystaukoja. Toisaalta huomasimme, että poikkeuksellisessa tilanteessa kasvaa myös halu tehdä pitkää päivää”, Kanerva sanoo.

”Pyrimme pitämään jaksamisesta huolta monin tavoin, kuten henkilökierroilla. Kaikille avainhenkilöille nimettiin varahenkilöt, kesälomista pidettiin kiinni, tiivistetyn työn jaksoja kokeiltiin, viikonloppuja rauhoitettiin ja ihmisten ajatuksia pyrittiin vapauttamaan koronasta”, Nykopp sanoo.

Nyt THL:ssä rakennetaan ”uutta arkea”, joskaan vielä ei ole kaikkea nähty, sillä pandemia jatkuu. Vaikka välillä on tuntunut siltä, että edessä on vuori, sitä on lähdetty ylittämään yhdessä. Yhteisöllisyys ja me-henki ovat kasvaneet ja sitä myötä laitoksen strateginen tavoite tehdä ”yhteistä työtä” ja olla ”yksi THL”. Korona on opettanut, että ”kun tehdään yhdessä, pystytään mihin vain.”

THL lyhyesti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä ja kehittää toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Laitos kerää ja tuottaa tutkimukseen ja tietoaineistoihin perustuvaa tietoa sekä tarjoaa asiantuntemusta ja ratkaisuja, joita sidosryhmät voivat käyttää päätöksenteossa ja työnsä tukena.

Sari Okko

Toimittaja, Toimittajaverkosto

Teksti

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *