Huoltovarmuuskeskuksen intensiivinen vastuullisuustyön projekti kirkasti tavoitteet, painopisteet ja merkityksen. Vastuullisuus on nyt osa strategiaa sekä kaikkea tekemistä läpileikkaavasti koskettava ja jokaiselle kuuluva asia.
Huoltovarmuuskeskus osallistui Kaiku-palkinto 2025 hakuun kehittämiskokeilulla:
Vastuullisuuden polku – olennaisuusanalyysin avulla kohti
kirkastettuja painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita
Kun Huoltovarmuuskeskus (HVK) lähti vahvistamaan vastuullisuustyötään, taloon palkattiin alkajaisiksi organisaation kaikkien aikojen ensimmäisen vastuullisuusasiantuntija.
”Aika syvään päähän hyppäsin, sillä kestävyys- ja vastuullisuustyötä ei ollut aiemmin tehty yhtä laaja-alaisesti, kuin mitä nyt olimme suunnitelleet”, helmikuussa 2024 pestissään aloittanut Mathilda Kurki naurahtaa. Mieluisa työ organisaation vastuullisuustyön käynnistäjänä starttasi keväällä vastuullisuuden nykytilan kartoituksella ja viitekehysten määrittämisellä.
”Halusin hyödyntää työssä EU:n kestävyysraportointidirektiivistä tuttua olennaisuusanalyysiä. Sen avulla selvitimme Huoltovarmuuskeskuksen kestävyysvaikutuksia ja kartoitimme sekä henkilöstön että sidosryhmien näkemyksiä henkilöstökyselyin, asiantuntijahaastatteluin ja työpajoin”, Mathilda kertoo.
Vastuu ympäristöstä, ihmisistä ja hyvästä hallinnosta
Koska vastuullisuuden painopisteitä, suuntaviivoja ja tavoitteita lähdettiin kartoittamaan yhdessä, se vahvisti sitoutumista ja lisäsi ymmärrystä vastuullisuustyön merkityksestä. ”Kun ihmiset saadaan mukaan, se on aina erittäin antoisaa ja vaikuttavaa”, Mathilda tuumii.
Painopisteiksi kirkastui kolme teemaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet huomioiden: vastuu ympäristöstä, vastuu ihmisistä ja vastuu hyvästä hallinnosta. Huoltovarmuuskeskuksen vastuut liittyvät nyt muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, resurssien vastuulliseen käyttöön ja kierrätykseen, työntekijöiden hyvinvointiin, monimuotoisuuteen, tasa-arvoon, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä hallinnon eettisiin toimintaperiaatteisiin ja entistä vastuullisempiin hankintoihin.
”Tavoitteenamme oli poikkileikkaava vastuullisuus, joka integroidaan koko organisaation toimintaan, päätöksentekoon, johtamiseen ja raportointiin. Olennaisuusanalyysin tulokset loivat pohjan Huoltovarmuuskeskuksen vastuullisuuden painopisteille strategiakaudelle 2024–2027.”
”Olemme ymmärtäneet, että vastuullisuus kuuluu kaikille”
Projekti on ollut Mathildan mukaan tärkeä oppimisareena, jonka myötä vastuullisuus on laskeutunut taloon – osaksi Huoltovarmuuskeskuksen strategiaa ja päivittäistä toimintaa. Projekti on myös auttanut oivaltamaan monia asioita.
Mathilda Kurki, Huoltovarmuuskeskus
”Kun tunnistamme tärkeimmät ja vaikuttavimmat vastuullisuuden osa-alueet, osaamme kohdentaa resursseja ja toimenpiteitä mahdollisimman vaikuttavasti. Keskinäinen ymmärrys tarpeista, odotuksista ja vaatimuksista sekä osallistaminen ovat parantaneet vuorovaikutusta ja vahvistaneet luottamusta”, Mathilda kuvailee.
Olennaisuusanalyysi auttoi havaitsemaan vastuullisuustyön riskit, mutta myös tunnistamaan kehityskohteet ja matalalla roikkuvat hedelmät, jotka ovat kypsiä poimittaviksi. Olennaisuusanalyysi on niin ikään luonut pohjan läpinäkyvälle vastuullisuusraportoinnille.
”Yksi tärkeistä oivalluksista on se, että olemme ymmärtäneet vastuullisuuden kuuluvan kaikille. Se ei ole erillinen osa-alue, vaan kaikkea toimintaa ja tekemistä läpileikkaavasti koskettava asia.”
”Ei mikään pikamatka tai maraton, vaan ultrajuoksu ääriolosuhteissa”
Huoltovarmuuskeskuksen vastuullisuustyön painopisteiden, tavoitteiden ja mittareiden kirkastaminen mahdollistaa vastuullisuustyön systemaattisen ja läpinäkyvän seuraamisen, vaikuttavuuden arvioinnin sekä kestävämmän tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen.
Vastuullisuustyön konkreettisena tuloksena on jo syntynyt Huoltovarmuuskeskuksen ensimmäinen vastuullisuusraportti, joka julkaistiin toukokuun alussa 2025 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nyt vastuullisuustyö jatkuu osana Huoltovarmuuskeskuksen kehittämisohjelmaa päivittäisen tekemistä. Syksyn aikana valmistuu myös Huoltovarmuuskeskuksen vastuullisuuslinjaus ja -tiekartta.
”Vaikka prosessi on ollut pitkä ja työläs, se on ollut myös luova ja tavoitteellinen. Asiat ovat kehittyneet oikeaan suuntaan, jossa lopputilanne on alkutilannetta parempi. Sitoutuminen vastuulliseen toimintaan ja kestävään kehitykseen ei ole mikään pikamatka tai maraton, vaan pikemminkin ultrajuoksu ääriolosuhteissa”, Mathilda summaa hymyillen.
Tiesitkö tätä huoltovarmuudesta?
- Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) huolehtii yhdessä yrityselämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen kanssa siitä, että myös kriisitilanteissa yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä.
- Suomessa huoltovarmuuden juuret ulottuvat 1910-luvulle ja ensimmäiseen maailmansotaan, joka aiheutti huoltokriisin ja käynnisti tarpeen varautua.
- Toisen maailmansodan aikana turvattiin puolustus- ja siviilitarpeet. Talouselämää ohjattiin ja säännöstely oli laajaa. Sodan päättymisen jälkeen sotakorvausten toimitukset loivat edellytyksiä ja markkinoita teollisuudelle.
- 1950-luvulla puolustustaloudellinen suunnittelukunta aloitti toimintansa ja suunnitelmallinen teollistaminen käynnistyi, osin puolustustaloudellisin painotuksin. 1960-luvulla lainsäädäntö varautumiselle vakiintui. 1970-luvun energiakriisi toi näkyviin kansainvälisten kriisien ja riippuvuuksien vaikutukset.
- Vuoden 1993 alussa perustettiin Huoltovarmuuskeskus, jonka tehtäviksi tulivat varautumistoimien keskitetty koordinointi, edistäminen ja toimeenpano.
- 2000-luku edustaa huoltovarmuuden murroskautta. Voimakas toimintaympäristön muutos korostaa suomalaisen huoltovarmuuden ja varautumisen ainutlaatuisuutta. Vain toimiva siviiliyhteiskunta voi taata yhteiskunnan toimintavarmuuden sekä sotilaallisen suorituskyvyn kaikissa tilanteissa.
Lähde: www.huoltovarmuuskeskus.fi
