Oikeushallinnon tiedolla johtamisen nykytila

Oikeusministeriön hallinnonalalla on edistetty tiedolla johtamisen roolia osallistumalla hankkeisiin ja toteuttamalla pienimuotoisia projekteja hallinnonalan eri sektoreilla. Haasteeksi on kuitenkin tunnistettu koko hallinnonalan kattava, systemaattinen kehittäminen, jossa sektoreiden välinen yhteistyö, yhdessä oppiminen ja kokemusten vaihtaminen mahdollistuisi. Tiedolla johtamista tulisi myös edistää niin konkreettisin keinoin, että linkki esimerkiksi strategisiin tavoitteisiin ja kyvykkyyksien kehittämiseen olisi selkeä. Yhteistyötä varten on perustettu hallinnonalan yhteinen tiedolla johtamisen yhteistyöryhmä (VN/16969/2024), jonka toiminnan tavoitteena on mm. koota yhteen hallinnonalan ja sektoreiden tiedolla johtamisen strategisia kehitystarpeita sekä tukea hallinnonalan toimijoita datastrategioiden ja tiedolla johtamisen tiekarttojen laadinnassa.

Yhteistyöryhmä ei itsessään toimi resurssina, mutta luo yhteisen ja jaetun tahtotilan. Kaavailtu hanke tukee yhteistyöryhmän toimintaa kattavalla työpaketilla. Se on tarpeen, koska hallinnonalalla on jo tehty riittävästi pistemäisiä kehittämishankkeita ja koko hallinnonalan kattava, kokonaisvaltainen olennaisten kyvykkyyksien kypsyysanalyysi ja sen pohjalta tunnistettu systemaattinen malli tukea ja kehittää organisaation kyvykkyyksiä on jäänyt puuttumaan. Yhteistyöryhmän ja sitä tukevan kehittämishankkeen avulla on mahdollista olennaisesti kehittää tiedolla johtamisen tasoa roolien ja resursoinnin, osaamisen kehittämisen sekä tiedolla johtamisen organisoinnin keinoin.

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tiedolla johtamisen kypsyysanalyysi kaikilla hallinnonalan sektoreilla, tunnistaa jo tehty kehitystyö, määritellä hallinnonalan tiedolla johtamiselle olennaiset kyvykkyydet sekä luoda toimintamalli maturiteetin mittaamiseksi yhteismitallisesti ja säännöllisin väliajoin toistuvana.

Hankkeeseen kuuluvat kartoitukset perustuvat muissa hankkeissa kerättyjen aineistojen läpikäyntiin, sektorikohtaisiin työpajoihin ja syvähaastatteluihin. Työpajat ja haastattelut kohdistuvat paitsi operatiiviseen tasoon myös sektorien keski- ja ylimpään johtoon. Työpajat ja syvähaastattelujen tulokset kootaan loppuraporttiin, mutta tärkeänä tavoitteena on tunnistaa jo olemassaolevat kyvykkyydet ja niiden liitokset sekä viedä ne syötteenä kokonaisarkkitehtuurityöhön.