Luontopositiivinen hallinto -kehittämisohjelman suosituksena oli tuottaa mittari hallinnon luontotyön vaikuttavuuden ja seurannan mittaamiseksi. Jokaisen organisaation, myös valtion hallinnon toiminnasta aiheutuu jonkinasteista haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Toiminnan luonteesta riippuen luontohaittaa syntyy paikallisesti siellä, missä toimintaa harjoitetaan, mutta myös ympäri maapalloa hankintaketjujen kautta, kun tarvitaan laitteita, materiaaleja, energiaa ja palveluita. Luontojalanjäljen laskennalla tarkoitetaan kaikkea ihmisten ja organisaatioiden toiminnan luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamaa haitan eli luontohaitan laskemista. Organisaatioiden hankinnat aiheuttavat usein pitkien arvoketjujen välityksellä luontohaittaa ympäri maapalloa. Luontojalanjäljen laskenta on työkalu, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida, mitkä osa-alueet niiden toiminnasta ovat luontohaittojen kannalta olennaisia. Siten organisaatiot voivat tunnistaa luontohaittoja aiheuttavia syy-seuraussuhteita omassa toiminnassaan. Suurimpiin luontohaitan aiheuttajiin vaikuttamalla organisaatio pystyy tehokkaasti pienentämään toimintansa luontojalanjälkeä ja keskittymään vaikuttaviin luontotekoihin. Luontojalanjäljen arviointi auttaa laatimaan suunnitelmia luontohaittojen lieventämiseksi ja luontohyötyjen lisäämiseksi. Sitä kautta luontovaikutukset
voidaan huomioida paremmin osana organisaation strategista päätöksentekoa.
Luontojalanjäljen mittaus perustuu Jyväskylän yliopiston tekemään uraauurtavaan kehitystyöhön. Suomen Luontopositiivinen hallinto ja hallinnon luontojalanjäljen laskentaa tullaan esittelemään jatkossa myös kansainvälisessä yhteistyössä.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on laatia malli Luontopositiivisen hallinnon luontotyön vaikuttavuuden mittaamiseksi. Hankkeessa laaditaan malli valtionhallinnon organisaatioiden arvoketjujen välityksellä ulkoistetun luontojalanjäljen i) laskemiseksi ja ii) seuraamiseksi ja laaditaan malli valtionhallinnon organisaatioiden paikallisten luontohaittojen i) laskemiseksi ja ii) seuraamiseksi.
Hankkeessa lasketaan 1-3 valtionhallinnon pilottiorganisaation arvoketjujen välityksellä ulkoistettu luontojalanjälki, joka toimii lähtötilan arviointina ja perustana Luontopositiivisen hallinnon vaikuttavuuden seurannan muodostamiselle.
Tämän tiedon pohjalta laaditaan toimintamalli luontopositiivisen hallinnon saavuttamiseksi haittojen välttämisen lieventämisen ja ekologisen kompensaation avulla. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa malli, joka voidaan ottaa hallinnon käyttöön laajasti.
Menetelmät
Hankkeessa käytetään Jyväskylän yliopiston kehittämiä menetelmiä luontojalanjäljen laskemiseksi. Organisaation luontojalanjäljen laskemiseen tarvitaan neljä elementtiä: 1) tarkasteltavan asian kulutuksen tyyppi ja määrä, 2) kulutuksen aikaansaaman luontohaitan ajurin tyyppi ja määrä, 3) kulutuksen aikaansaaman luontohaitan ajurin maantieteellinen sijainti, sekä 4) kulutuksen aikaansaaman luontohaitan ajurin kussakin maantieteellisessä sijainnissa aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle.
Tällä hetkellä luontohaitan ajureista on mahdollista sisällyttää arviointiin maankäyttö, vedenkäyttö, ilmastonmuutos ja saasteet. Luontojalanjälki siis muodostuu useista ihmistoiminnan vaikutuksista luontoon. Luontojalanjäljen arvioinnin yhtenä osa-alueena arvioidaan myös hankintojen aiheuttamat, ilmaston lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasupäätöt, eli hiilijalanjälki, joka voidaan tarvittaessa erottaa tuloksista sen itsenäistä tarkastelua varten.