Hanke tehdään yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja valtakunnallisten vastuualueiden kanssa.
Rikosseuraamuslaitos on panostanut vuodesta 2024 alkaen kunnioittavaan, arvostavaan ja turvalliseen työyhteisökäyttäytymiseen. Tuolloin todettiin, että vuosittaisessa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä nousee toistuvasti esiin henkilökunnan kokemus epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä. Ensisijaisesti tuolloin lähdettiin työstämään asiaa operatiivisten yksiköiden (vankilat, yhdyskuntaseuraamustoimistot) osalta. Hankkeeseen saatiin Kaiku-rahoitusta. On todettu, että ko. ilmiöt eivät rajoitu operatiivisiin yksiköihimme, vaan asiaa tulee aktiivisesti tukea ja työstää myös Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden valtakunnallisissa yksiköissä.
Operatiivisissa yksiköissä kunnioittavan, arvostavan ja turvallisen työyhteisökäyttäytymisen työstämiseen on kiinnitetty henkilöstöresursseja ja vastuuhenkilö on tukenut laadittujen toimintasuunnitelman käytäntöön viemistä ja seurantaa. Aihe on ollut säännöllisesti esillä ja seurannassa yt-toimikunnassa ja Risekeskustasoisissa johtoryhmissä. Aihetta on jatkotyöstetty työpajoissa, joissa asiaan on syvennytty henkilöstökyselyiden tulosten kautta ja on erityisesti panostettu esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen laadintaan. Seuraavan henkilöstöbaro-tutkimuksen tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Tämä on keskeinen mittari vaikuttavuuden kannalta nyt ja tulevaisuudessa.
Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden yksiköissä työskentelee erilaisissa asiantuntijatehtävissä noin 400 työntekijää. Eri vastuualueiden yksiköt tukevat Risen pääasiallista tehtävää ja kaikkien tehtävänä on edistää Risen yhteisiä tavoitteita huolehtimalla asianmukaisesti omista prosesseistaan. Esihenkilöinä toimivat yksikönpäälliköt ja tiimivastaavat.
Vastuualueiden henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti varsin itsenäisesti ja tehtävät voivat olla hyvin vaativia ja vastuullisia. Toisaalta leimallista on myös se, että vastuualueiden henkilöstön tehtävänkuvat poikkeavat toisistaan varsin paljon ja saman yksikönkin sisällä voi olla hyvin erilaisia tehtäviä hoitavia työntekijöitä. Työtä tehdään pääosin hybridinä ja tiimit ovat hajallaan ympäri Suomen. Tiimiläiset tapaavat toisiaan harvoin. Näin arjessa voi syntyä kohtaamisvajetta. Osa työntekijöistä voi kokea ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä tai eristäytyneisyyttä tiimistä. Tämä voi lisätä herkkyyttä epäasiallisen kohtelun kokemukseen. Luontaisten kohtaamisten jäädessä pois voi olla vaikea tunnistaa, kenen puoleen voisi kääntyä tilanteissa, jotka tuntuvat syystä tai toisesta hankalilta. Toisaalta voi muodostua ”kuppikuntia”, joista ihmiset jäävät ulkopuolelle. Tämä voi näkyä esimerkiksi tiedon jakamisessa kollegoille tai tarpeellisille tahoille: tietoa pantataan tai sitä jaetaan vain osalle kollegoille, jolloin voi syntyä epäselviä tilanteita. Asiantuntijatyössä voi syntyä myös tilanteita, joissa vastuut ovat epäselviä, jolloin riski työyhteisöristiriidoille kasvaa.
Vastuualueiden henkilöstön työskentelytapa edellyttää esihenkilöiltä vahvaa osaamista johtaa työntekijöitä hybridinä/etänä ja liittyen kunnioittavaan, arvostavaan ja turvalliseen työyhteisökäyttäytymiseen tunnistaa epäasiallisen käyttäytymisen tilanteita työyhteisössä. Asiat voivat jäädä helpommin piiloon epäasiallisuuksien tapahtuessa enemmän piilossa, eikä esihenkilön ”silmien alla”. On tärkeää pystyä johtamaan tiimiä siten, että kaikki kokevat olevansa osa samaa tiimiä ja jokaisella on tasavertainen osallisuus tiimissä. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen ja muodostaminen työntekijöiden kanssa korostuu verrattuna lähityöhön, jossa kohdataan työntekijän kanssa päivittäin. Myös työntekijöiden välisten suhteiden vaaliminen on tärkeässä roolissa: miten jokainen työntekijä tulee nähdyksi ja kuulluksi siten, että vaikeat asiat osataan ottaa esille tiimissä tai vähintään esihenkilön kanssa. Toisinaan asiantuntijuus voi jäädä täysipainoisesti hyödyntämättä, kun työntekijä arastelee omassa tiimissä ottaa sitä roolia, joka hänelle kuuluu.
Valtakunnallisten yksiköiden johtamiseen liittyvänä erityispiirteenä myös yksikönpäälliköiden ja tiimivastaavien sosiaalisen verkoston ja tuen rakentuminen edellyttää enemmän työtä kuin fyysisesti samoissa tiloissa toimivien esihenkilöiden (esim. rikosseuraamusesimiehet vankiloissa). Välttämättä luontaista yhteyttä ei muodostu, vaan oma verkosto tulee aktiivisesti itse rakentaa. Tämä on kuitenkin tärkeää myös esihenkilön tuen ja jaksamisen kannalta, jotta ei synny kokemusta, että asioiden kanssa jää yksin.
Vaikka vastuualueiden henkilöstö työskentelee merkittävästi operatiivisia yksiköitä vähemmän suoraan vankien kanssa, työ voi olla monella tavalla psykososiaalisesti kuormittavaa. Työhön voi liittyvä epäselviä ohjeistuksia, tietotulvaa, aikapainetta, työn priorisointia, reagointia nopeasti vaadittuihin tilanteisiin. Turvallisen työskentely-ympäristön luominen lisää työhyvinvointia ja vaikuttaa positiivisesti työkykyyn.
Hankkeen tavoitteet
- Etä-/hybridityön johtajuuden vahvistaminen siten, että tasavertaista toimijuutta tiimeissä vahvistetaan
- Etä-/hybridityön johtajuuden vahvistaminen siten, että on edellytyksiä tunnistaa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteet ja reagoida niihin Risen prosessien mukaisesti
- Jokainen vastuualueen työntekijä tunnistaa oman roolinsa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyn osana ja huolehtii, että kukaan ei jää tiimissä yksin ”Miten tuen työkaveria toimiessamme hajallaan ja hybridinä?”
- Hanke liittyy isompaan kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on kulttuurin muutos: kaikki epäasiallisen käyttäytymisen tilanteisiin reagoidaan, puututaan ja tilannetta myös seurataan/varmistutaan, että asia ratkeaa
- Henkilöstökyselyssä nähdään jatkossa epäasiallisen kohtelun ja häirinnän tilanteiden väheneminen ja prosessien saattaminen loppuun