Korkeimmassa oikeudessa on käynnissä toiminnan digitalisoiminen. Samalla kun työtavat muuttuvat sähköisiksi on kansliahenkilöstöstä vaihtunut noin 2/3. Tässä tilanteessa on tarvetta ja hyvä mahdollisuus työnjaon, työtapojen ja työnkulkujen selkeyttämiseen ja uudistamiseen. Samalla on tarpeen kehittää perehdytystä ja osaamisen jakamista ja siirtämistä.
Hankkeen tavoitteena on löytää työkyvyn, työhyvinvoinnin ja tehokkuuden parantamiseksi nykyaikaiset ja tarkoituksenmukaiset työnkulut ja toimintatavat, jotka vahvistavat kunkin työvaiheen arvostusta ja merkitystä.
Hanke on suunniteltu osaksi laajempaa työhyvinvointiprojektia, joka on käynnistetty työhyvinvointikyselyn ja työpaikkaselvityksen perusteella. Työhyvinvointiprojekti on myös yhteydessä sähköisen tietojärjestelmän käyttöönottoon, ja se on jatkoa vuonna 2024 toteutetulle esihenkilövalmennukselle.
Menetelmät: Työpajatyöskentely ulkopuolisen fasilitoijan avulla, joka käsittää suunnitelman mukaan 2 laajempaa tapaamista, kyselyt analyyseineen sekä noin 1-3 valmennuskertaa per yksikkö. Lisäksi kyselyt, keskustelut ja ulkopuoliset luennot.
Hankkeen tulokset
Organisaatiopsykologin johdolla päästiin tarkastelemaan erityisesti lainkäyttöhenkilöstön avustavan kansliahenkilöstön haasteita siirryttäessä sähköisiin työvälineisiin. Hankkeen ja kansliahenkilöstön oman AIPAhankkeen myötä saatiin henkilöstö miettimään oman työn kehittämistä ja muutoksen läpivientiä.
AIPA-järjestelmän käyttöönotossa on mukana lainkäyttöhenkilöstöä avustavaa kansliahenkilökuntaa suunnittelemassa työnkulkuja erityisesti oman työnsä näkökulmasta. Henkilöstön kuuleminen prosessien kehittämisessä tarvittavassa laajuudessa, huomioiden lainkäyttöasian koko elinkaari korkeimman oikeuden käsittelyssä, varmistaa sen, että kaikki työvaiheet tulevat tarkasteluun ja henkilöstö pääsee itseohjautuvasti muokkaamaan työnkulkujaan paremmin. Itseohjautuvuus lisää henkilöstön työhyvinvointia, kun oman työn hallinnan lisäksi pystyy yhä selkeämmin hahmottamaan työtehtävät osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Korkeimman oikeuden kansliahenkilökunnan keskinäinen kanssakäyminen on myös parantunut ja asioiden hoitaminen siten sujuvoitunut. Keskusteluyhteyksiä on pystytty työpajojen ja asioiden läpikäymisten kautta lisäämään ja kehittämään kansliahenkilöstön keskuudessa. Tähän kehitykseen on saatu mukaan koko henkilöstö.
Korkeimmassa oikeudessa on teknisten valmiuksien lisäksi myös motivoitunut henkilöstö uuden sähköisen asiankäyttöjärjestelmän käyttöönottoon. Erityisesti kansliahenkilöstön osallisuutta oman työn kehittämiseen ja muutosvalmiuteen on onnistuttu lisäämään. Hankkeen voidaan todeta täyttäneen asetetut tavoitteet.