Hankkeen avulla vahvistamme kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja Maanmittauslaitos osallistuu tavoitteen toteuttamiseen kehittämällä omaa toimintaansa.
Haluamme johtaa ja tehdä vastuullisuustyötämme tietoperustaisesti. Jotta voimme löytää vaikuttavimmat toimenpiteet Maanmittauslaitoksen päästöjen pienentämiseksi ja siten uudistaa toimintaa ilmastoviisaampaan suuntaan, tarvitsemme tietoa siitä, mistä hiilijalanjälkemme koostuu.
Hiilijalanjäljen avulla voimme myös konkretisoida tekemäämme vastuullisuustyötä henkilöstölle ja auttaa löytämään yhteisiä vaikuttamisen paikkoja yksiköissä ja tiimeissä läpi organisaation. Viestimällä sidosryhmille voimme myös kannustaa muita toimijoita ilmastotekoihin.
Hankkeen tavoitteena on laskea Maanmittauslaitoksen hiilijalanjälki, löytää vaikuttavimmat toimenpiteet sen pienentämiseksi ja tehdä päästöjen vähentämissuunnitelma. Jatkossa hiilijalanjälki toimii vuosittain päivitettävänä työkaluna ja mittarina.
Menetelminä käytetään:
- GHG Protocol -standardin mukainen hiilijalanjäljen laskenta
- Sisäiset haastattelut ja yhteinen työstäminen konsultin avustamana
- Erilaiset viestinnän menetelmät
Hankkeen tulokset
Maanmittauslaitos selvitti hankkeessa ensimmäistä kertaa hiilijalanjälkensä. Hiilijalanjälki oli 7159 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2e) eli 3,9 tCO2e/työntekijä.
Laskennan pohjana olivat vuoden 2024 tiedot ja se toteutettiin GHG Protocol Corporate Standard – ohjeen mukaisesti. Laskentaan otettiin mukaan kolme päästölähdeluokkaa (scopet 1–3). Ne kuvaavat arvoketjun eri vaiheita ja näyttävät, missä kohdin päästöt syntyvät.
Noin 90 % Maanmittauslaitoksen jalanjäljestä muodostui luokka 3:n päästöistä. Suurimpana päästökategoriana luokan sisällä olivat ostot ja hankinnat, jotka kattoivat noin 70 % kokonaisjäljestä. Valtaosa päästöistä syntyi asiantuntijapalveluiden käytöstä ja tutkimuslaitteista. Luokka 3:n muita päästölähteitä olivat työssäkäyntimatkat (11 %) ja liikematkat (8 %). Luokka 1:n (polttoaineiden kulutus) päästöt olivat noin 5 % kokonaispäästöistä. Luokka 2:n eli ostoenergian (sähkö ja lämpö) osuus oli niin ikään 5 % kokonaispäästöistä.
Hankkeessa tunnistettiin suurimmat päästölähteet ja saatiin askelmerkit, joilla lähdetään rakentamaan ilmastotiekarttaa päästöjen vähentämiseksi. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja resursseja. Koko arvoketjun hahmottaminen ja hallinta on olennaista myös tulevaisuuden riskienhallinnalle, se antaa avaimia sidosryhmien ja lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiselle.
Laskennasta viestittiin aktiivisesti, sillä kestävyys on tärkeä osa Maanmittauslaitoksen työnantajakuvatyötä. Hiilijalanjäljen laskenta oli merkittävä askel myös oman henkilöstön ja toimittajien sitouttamisessa kestävyystyöhön ja sen tavoitteisiin laajemmin.