Kaakkois-Suomessa valmistellaan kolmen maakunnan elinvoimakeskusta, mikä on tärkeä hakemuksen jättämisestä muuttunut taustatieto ja asettaa uusia tarpeita työn tekemisen tapojen ja toiminnan organisoitumisen kehittämiselle. Tilanne asettaa koko ELY-keskuksen toimintatavoille, sidosryhmäyhteistyölle, asiakaspalvelulle ja henkilöstön osaamisen kehittämiselle uusia tarpeita.
Kaakkois-Suomen alue on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista kaikista alueista eniten. Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutuminen on aiheuttanut mittavat taloudelliset vahingot alueelle, joka kamppailee samaan aikaan teollisuuden rakennemuutoksen ja väestön vähenemisen keskellä. Taustatieto tärkeää tuoda esille: alueellamme on itäisen Suomen haasteet, mutta eteläisen Suomen rahoitusmahdollisuudet osassa rahoitusinstrumentteja. Alue kuuluu lähtökohtaisesti rakennerahastojen osalta eteläiseen alueeseen, jolloin käytettävissä oleva rahoitus on huomattavan pientä verrattuna muuhun itäiseen tai pohjoiseen Suomeen. Rahoitusta ja sen käyttömahdollisuuksia leikkaa kaupunki- maaseutuluokitus. Huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden ja työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää edistää alueemme elinvoimaisuutta ja uusiutumista kaikin mahdollisin tavoin.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen avulla luodaan elinvoimakeskuskonsepti, jonka tavoitteena on koota yhteen poikkihallinnolliset teemat ja osallistujat säännöllisesti. Kuntien MRLn mukaiset kehittämiskeskustelut siirtyvät jatkossa lupa- ja valvontavirastoon LVV). Osana konseptivalmistelua olisi tärkeää selvittää millaisia ympäristöön, ilmastoon ja kestävyyteen liittyviä teemoja elinvoimakeskusteluihin tulisi ottaa mukaan. Konseptin avulla pyritään vaikuttamaan myös siihen, että jatkossa käytännön yhteistyö jatkuu myös LVV:n kanssa tiiviinä.
Hankkeen avulla vahvistettaisiin henkilöstön valmiuksia elinvoimakeskuksen sidosryhmäyhteistyön ja asiakaspalvelun sujuvoittamiseen liittyen huomioiden geopoliittisen tilanteen vaikutusten aiheuttamat muutokset osaamistarpeissa. Tavoitteena olisi kehittää kestävyyden ja elinvoiman edistämisen tekijöitä henkilöstön osaamisessa. Ilmastonäkökulmien huomiointi henkilöstön virkatyössä ja osaamisen kehittämisessä lisäisi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista alueella. Konseptin avulla pystyttäisiin tehokkaammin pitämään yllä alueellista yhteistä tilannekuvaa ja saataisiin parannettua henkilöstön osaamista vastaamaan rajusti muuttuvan toimintaympäristön keskellä selviämiseen.
Hankkeen tulokset
Hankkeen avulla osallistetaan uuden elinvoimakeskusalueen kaikkien kuntien edustajat ja muut sidosryhmät elinvoimatyöhön. Konsepti on kehittynyt koko hankkeen ajan lumipalloefektin kaltaisesti. Alussa suunniteltiin keskuskaupunkien kanssa käytävää keskustelumallia, joka laajeni alueen kaikki kunnat osallistavaksi elinvoimakeskustelukonseptiksi. Jatkona tälle kehitettiin sidosryhmiä osallistava sidosryhmäfoorumi, joka sitouttaa eri tahot yhteiseen elinvoimavuoropuheluun ja edistää eri toimijoiden elinvoimaosaamista.
Elinvoimakeskusteluissa korostui tarve konkreettisille etenemispoluille. Investoinnit, rahoitus, infran edellytykset ja tiedolla johtaminen ovat niissä keskeisiä tekijöitä. Elinvoimakeskustelujen ytimessä on yritysten kasvu ja työpaikkojen synty sekä se, miten ja mitä elinvoimakeskus ja kunnat priorisoivat yhdessä. Yhteisen tilannekuvan ylläpito ja kehittäminen on tärkeä yhteinen teema, samoin elinvoimatyön vaikuttavuuden mittaus. Elinvoimaindikaattorit otetaan jatkokehitykseen. Elinvoimakeskustelujen tulosten seuranta ja jatkoaskeleista sopinen on tärkeää niiden vaikuttavuudelle.
Konseptin avulla edistetään henkilöstön elinvoimaosaamista sekä työllisyysalueiden ja lupa- ja valvontaviraston kanssa tehtävää yhteistyötä. Hankkeen myötä on muodostunut uusia kehittämisaihioita esimerkiksi sidosryhmäviestinnän osalta. Jatkopohdinnassa on kehittää sidosryhmille suunnattua viestintää uutiskirjeistä sidosryhmäfoorumeiksi. Hankkeen aikana käyttöön otetut uudet elinvoimatermit houkuttelevat uuteen elinvoima-ajatteluun ja edistävät elinvoimakeskuksen toiminnan rakentamista.
Konsepti auttaa etsimään uusia, rohkeita ratkaisuja elinvoimakeskusten sidosryhmätyölle ja asiakkaiden kohtaamiselle. Tulosten valmistuttua niistä informoidaan muita elinvoimakeskuksia ja ohjaavia tahoja sekä pilotteihin osallistujia ja henkilöstöä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää eri puolilla ja niitä voidaan jatkokehittää sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti. Konseptin tuloksia on mahdollista käyttää aluekehittämiskeskustelujen valmistelussa.
Roolien ja rajapintojen kirkastaminen on konseptissa olennaista. On tärkeää kuvata mitä elinvoimakeskus tarjoaa ja miten palvelupolut muotoutuvat. Selkeä roolitus lisää luottamusta, parantaa toiminnan ennakoitavuutta ja vähentää epävarmuutta uudessa toimintaympäristössä. Itärajan erityispiirteet, alueen yritysrakenteen painotukset, erilaiset resurssi- ja osaamistarpeet sekä pienten kuntien näkökulmat edellyttävät joustoa teemoissa ja toteutuksessa. Työtä voidaan syventää ja yhteistyötä kehittää sidosryhmäfoorumeissa.