Kaiku 20 vuotta – tältä vuodet näyttävät Kaiku-kehittäjien silmin

Ensimmäiset Kaiku-kehittäjät syntyivät 20 vuotta sitten, kun Kaiku-koulutus sai alkunsa. Mitä Kaiku on antanut organisaatioiden asiantuntijoille, mistä on löytynyt oman kehittäjäidentiteetin Kaiku-kulma ja mikä Kaikussa on kerrassaan parasta? Kysyimme kuudelta kokeneelta Kaiku-kehittäjältä.

Riihimäen vankilassa työskentelevän yksikönpäällikkö Susanna Schugk-Laulumaan Kaiku-ura starttasi vuonna 2004, jolloin hän työskenteli Hämeenlinnan vankilassa vastaten vankien päihdeongelmasta ja toimien henkilökunnan päihdeyhdyshenkilönä.

”Virkamiesurani alkutaipaleella elettiin hyvin erilaista aikaa kuin nyt: työhyvinvointi nähtiin erillisenä asiana niin työsuojelusta kuin työtuvallisuudesta, ja sitä jopa pidettiin vähän höpö-hommana”, Susanna hymyilee.

”Kaiku ja oma urani rikosseuraamuslaitoksessa ovat samanikäiset. Kaiku on ollut mukana koko tällä matkalla, ja sillä on suuri merkitys”, Susanna Schugk-Laulumaa sanoo.

”Kaiku on vaikuttanut kaikkiin tehtäviini rikosseuraamuslaitoksella monin tavoin ja tuonut oman siivunsa siihen, millainen minusta on tullut. Kaiku on vaikuttanut tapaani tehdä ja toimia sekä tuonut perspektiiviä työhön. Kun Kaiku-urani alussa näin enemmän yksittäisiä ja aikaan sidottuja asioita, tänä päivänä hahmotan suurempia kokonaisuuksia.”

”Kaiku on tarjonnut ikkunan verkostoitua ja tavata muiden virastojen Kaiku-kehittäjiä. Kaiku on ollut tärkeä motivaattori, selkänoja, voimavara ja työnohjauksellinen instanssi. Verkostoituminen on tuonut paljon iloa, hyötyä ja hyvää fiilistä. Se on auttanut kykyyni tehdä omaa työtäni, mutta vaikuttanut samalla koko työyhteisöömme.”

”Viime vuodet olen elänyt tietynlaista hiljaiseloa Kaiku-verkostoon päin, sillä nykyään aika menee pitkälti siihen, että selviytyy työpäivistä. Vuonna 2021 meillä oli Riihimäen vankilassa Kaiku-hanke, joten kyllä Kaiku edelleen näkyy ja kuuluu. Kaiku-verkosto on sekä kollegiaalinen foorumi että konkreettisten asioiden mahdollistaja.”

”Monta reittiä olisi jäänyt kulkematta ilman Kaikua”

Valtiokonttorin kehittämispäällikkö Antti Seppäsen Kaiku-ura alkoi Palkeista, jossa hän työskenteli työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen parissa. Kaiku tuntui hyödylliseltä ja houkuttelevalta oman ammattitaidon kehittämisen kannalta. Kaiku-koulutuksen Antti kävi 2014–2015.

”Siitä lähtien Kaiku-kurssien opit ovat kulkeneet matkassani, vaikka työtehtävät ovat vaihtuneet. Olen nähnyt Kaiku-toimintaa eri näkökulmista: työhyvinvoinnin ammattilaisena, oman työn ohella ja Valtiokonttorin työelämäpalveluista käsin.”

”Kaiku-verkosto on kantanut vuodesta toiseen, mikä kertoo siitä, että paljon on tehty oikein”, Antti Seppänen sanoo.

”Erilaisten näkökulmien kautta kehittäjäidentiteettini on kehittynyt oppijan roolista kouluttajaksi, fasilitoijaksi ja valmentajaksi. Kaiku on tuonut ymmärrystä, näkemystä ja viisautta sekä verkoston, jossa toimitaan yhdessä ja opitaan toisiltamme. Kaiku-kehittäjyys ja verkosto avaavat mahdollisuuksia tehdä työtä uudella tavalla. Monta reittiä olisi itseltä jäänyt näkemättä ja kulkematta ilman Kaikua.”

”Kaikun ydin on viime vuosina suunnannut työhyvinvoinnista kohti yleisempää kehittäjäosaamista. Tallella on edelleen systeemisen kehittämisen ajattelu, mutta sitä sovelletaan laajemmin. Verkostoa on avattu myös muille kuin Kaiku-valmennuksen käyneille, mikä on merkittävä avaus ja iso asia.”

”Kaikun tulevaisuutta ajatellessa on tärkeää miettiä, miten Kaiku säilyttää asemansa kaiken muun tarjonnan ja muiden kehittämisen foorumien keskellä. En usko, että valtiolta katoaa tarve kehittää kehittäjiä, joten Kaikun pitää rakentaa jatkossakin oma paikkansa sen kaikella 20-vuotiaan kokemuksella.”

”On hienoa tietää olevansa osa isompaa kokonaisuutta”

 Opetushallituksen kehittämispäällikkö ja työsuojelupäällikkö Hanna Boman kävi Kaikukehittäjä-peruskurssin vuonna 2004 ja jatkokurssin 2006 työskennellessään esihenkilötehtävässä.

”On kiinnostavaa ajatella, missä olemme nyt ja miten koronavuodet ovat vaikuttaneet ihmisten elämään ja työhön. Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja varhaisen tuen keinot ovat nykyisessä hybridityömaailmassa jälleen erittäin ajankohtaisia teemoja”, Hanna sanoo.

”Kaiku-kummina toimiminen on ollut voimaannuttava kokemus: yhdessä oppimisen mahdollisuus on hieno lahja”, Hanna Boman sanoo.

”Kaiku on ajassa elävä tärkeä kumppaniverkosto. Kaiku on aina luonut uskoa kehittämistyöhön ja siihen, että asioihin voidaan aidosti vaikuttaa. Kun voi työskennellä yli hallinnonalojen ja virastorajojen, ei tarvitse tehdä yksin. Esimerkiksi valmentavan ja oppivan työkulttuurin VALOA-sivusto on hieno esimerkki siitä, mitä yhdessä tekemällä voidaan saada aikaan. On hienoa tietää olevansa osa isompaa kokonaisuutta.”

”Kaikulla on ollut merkittävä rooli kehittäjäidentiteettini kannalta. On ollut tärkeää ymmärtää, että ensimmäiset askeleet toivotun muutoksen aikaansaamiseksi kannattaa rohkeasti ottaa. On ollut onni saada tehdä töitä organisaatioissa, joissa on oltu valmiita hyödyntämään Kaikussa opittuja asioita.”

”Kaiku-verkosto on ryhmä ihmisiä, jotka jakavat uskon ja luottamuksen siihen, että voimme vaikuttaa. Olen päässyt altistumaan uusille asioille: ilman Kaikua moni asia olisi varmasti jäänyt kokematta ja oppimatta. Verkosto on tuonut työelämääni tärkeitä käännekohtia ajattelun ja tekemisen kannalta.”

”Nyt jos koskaan verkostoa tarvitaan, sillä Kaikulla on muutoksessa ja murroksessa erittäin tärkeä rooli ja valtavat mahdollisuudet. Kaiku on toimintaa, josta voimme olla ylpeitä koko valtionhallinnossa.”

”Missä olisinkaan ilman Kaikua?”

Henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö Sirpa Paakkari on työskennellyt poliisihallinnossa 22 vuotta. Nykyinen työpaikka löytyy Oulun poliisilaitokselta. ”Olen päässyt työskentelemään kaikilla poliisihallinnon tasoilla työhyvinvointiasiantuntijana, mikä on avartanut työtäni”, Sirpa tuumii.

”Kun näin aikanaan ilmoituksen Kaiku-kehittäjä -koulutuksesta, innostuin heti. Peruskurssin kävin 2003 ja jatkokurssin 2007. Kaiku on antanut itselleni todella paljon ja ollut iso rikkaus. Olen osallistunut varsin aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin ja verkoston toimintaan ja saanut paljon hyviä ystäviä.”

”Parasta Kaikussa on toiminnan laaja-alaisuus ja verkosto”, Sirpa Paakkari summaa.

”Kaikun ansiosta ajatusmaailma on laajentunut: osaan katsella asioita koko kansallisen tason näkökulmasta sen sijaan, että näkisin vain oman virastoni näkökulman. Kaiku-kollegoiden kanssa vaihdamme osaamista ja käymme luennoimassa toistemme luona.”

”Olen aina puhunut työsuojelusta ja työhyvinvoinnista yhtenä pakettina, sillä niitä ei voi erottaa toisistaan. Kaiku-oppeja olen päässyt hyödyntämään työssäni hyvin monipuolisesti. Jos Kaikua ei olisi ollut, työskentely-ympäristöni olisi nykyistä suppeampi.”

”Olen Kaiku-verkostossa edelleen, mutta en niin aktiivisesti kuin aiempina vuosina. Olen ollut mukana myös yhteisissä Valtiokonttorin hankkeissa, kuten valmentavaa ja oppivaa työkulttuuria edistävässä Valoa-hankkeessa. Tämäkin ollut hieno kokemus: olemme kehittäneet hyvän työkalun.”

”Olen kiitollinen siitä, mitä Kaiku on tuonut työni rikastuttamiseksi. Vastaavaa verkostoa ei tästä maasta löydy. Missä olisinkaan ilman Kaikua?”

”Olen todella ylpeä, että kuulun tällaiseen ryhmään”

Aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist on koulutukseltaan psykologi ja työskennellyt psykologiatyön kehittäjänä sekä erilaisissa johtotehtävissä. Kaikukehittäjä-koulutus alkoi resonoida vahvasti vuonna 2003.

”Olen ollut koko urani ajan jossain määrin kehittämistehtävissä liittyen esimerkiksi johtamiseen, omaan työyhteisöön ja asiakaspalveluun. Kaiku on antanut kykyä ajatella systeemisesti, vahvistanut omaa kyvykkyyttäni kehittäjänä, tuonut suuren mahdollisuuden tehdä yhdessä, auttanut hahmottamaan kehittämistarpeita, oivalluttanut ja tehnyt tutuksi eri virastoissa tehtyä työtä. Olen todella ylpeä, että kuulun tällaiseen ryhmään”, Merja sanoo.

”Kaiku on jättänyt pysyvän kehittäjäjäljen, joka näkyy kaikessa tekemisessäni”, Merja Ekqvist sanoo.

”Verkoston voima ja parhaat hetket löytyvät yhdessä tekemisestä ja yhdessä kehittämisestä. Koen olevani parhaimmillani, kun saan ajatella muiden kanssa. Näin joistakin heikoista signaaleista voi lähteä kumuloitumaan jotain suurta. Verkostoihmisenä Kaiku on ollut itselleni erittäin tärkeä.”

”Vuonna 2006 työskennellessäni toisessa valtion virastossa, esiin alkoi nousta sisäisiä, vuosikausiakin pinnan alla kyteneitä haasteita. Valtiokonttorin Hilppa Kajasteen kanssa lähdimme silloin miettimään, mitä voisimme tehdä työyhteisömme kitkalle. Sain mahdollisuuden siirtyä puoleksi vuodeksi kokopäiväiseksi Kaiku-kehittäjäksi, jona aikana ratkoimme kitkatilanteita, autoimme esihenkilöitä varhaiseen reagointiin ja saimme aikaan Avoimuutta arkeen – varhaisen puuttumisen oppaan.”

”Kaiku on mahtava konsepti teoriaa, koulutusta ja käytäntöä, joka tulee lähelle omaa arjen työtämme. Olisi kiinnostavaa viritellä oravannahkakauppaa vaihtamalla Kaiku-kehittäjiä ja osaamistamme virastosta toiseen eli tukea ristiinkehittämistä virastojen välillä. Olisi myös kiinnostavaa kuulla muiden virastojen Kaiku-hankkeista sekä niiden vaikuttavuudesta.”

”Kehittäminen on itselläni verissä – kiitos Kaiku-koulutuksen”

Luonnonvarakeskuksen kehittämispäällikkö Virpi Alenius suoritti Kaiku-koulutuksen vuonna 2004 työskennellessään Metsäntutkimuslaitoksen hallintoyksikön vetäjänä Rovaniemellä.

”Aloin tehdä henkilöstösuunnittelua ja -kehittämistä yhdessä jo edesmenneen kehitysjohtaja Ritva Hankalan kanssa. Meillä oli monta rautaa tulessa ja uudistustyötä menossa. Saimme Kaiku-kehittämisrahaa, mikä siivitti kehittämistyötämme”, Virpi kertoo.

”Kaiku-vuosia muistellessani löysin arkistoista Kaikuklubin kevätpäivillä 2010 pitämäni esityksen organisaatioiden alueellistamisesta ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin. Tuolloin puhuin siitä, miten tärkeää työhyvinvointi on vaativassa tilanteessa, kun uusia organisaatioita perustetaan ja vanhoja lakkautetaan tai siirretään. Näistä samoista asioista puhumme tänäkin päivänä.”

”Parasta Kaikussa ovat ihmiset. Verkostosta on jäänyt mieleen timanttisia ihmisiä, joiden kanssa voi aina palata asiaan, vaikka olisi vuosia välissä”, Virpi Alenius sanoo.

”Visioin esityksessä myös työskentelyä valtiolla 2030, jolloin virastot olisivat lakanneet olemasta, organisaatiot kelluisivat verkossa, asiakkaat ottaisivat yhteyttä päätteiltä ja valtiohallinnon työt tehtäisiin sähköisillä välineillä kotona tai vuokratuissa työhuoneissa. Myös tehtäväksi annot tulisivat sähköisinä ja esimies tulisi käymään muutaman kerran vuodessa.”

”Tätä vähän hämmästeltiin ja toivottiin, ettei tuollaiseen visioon tarvitsisi toivottavasti koskaan mennä. Vaan kuinka kävikään, kun katsotaan nyt työelämää koronavuosien jälkeen? Työsuojelu ja työhyvinvointi puhuttavat enemmän kuin koskaan etätyön ja hybridityön maailmassa.”

”Kehittäminen on itselläni verissä: haen koko ajan uusia tapoja tehdä töitä – kiitos Kaiku-koulutuksen. En ole varsinaisesti enää Kaiku-kehittäjän tehtävissä virastossamme, mutta olisi kiva järjestää vaikka matalan kynnyksen tapaamisia alueellisesti ja tavata vanhoja jermuja. Voisimme myös vaihtaa eri alueiden osaamista enemmän keskenämme.”

Tiesitkö tämän?

  • Kaiku-kehittäjät ovat organisaatioiden omia asiantuntijoita, jotka ovat käyneet Kaiku-koulutuksen (2002–2018) tai Valtiokonttorin kehittäjävalmennuksen (2020 >). Heidän tehtävänään on kehittää organisaation johtamista ja työyhteisön arkea. Yhdessä he muodostavat Kaiku -verkoston. 
  • Kaiku yhteistyöryhmä koostuu virastoissa toimivista Kaiku-kehittäjistä sekä Valtiokonttorin edustajista. Yhteistyöryhmän toimintakausi on kaksi vuotta.
  • Kehittäjille on tulossa yhteinen virtuaalinen alusta Moodleen.
    (Lähde: valtiokonttori.fi)

Kirjoittaja

Sari Okko

Toimittaja, Toimittajaverkosto

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *