Kestävä tulevaisuus kuuluu kaikille
Keskeiset kestävyyshaasteet eivät välitä maiden rajoista. Ilmiöt kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, äärimmäinen köyhyys ja eriarvoistuminen vaativat meidän kaikkien panosta, uudenlaista ajattelua ja uskoa kestävämpään tulevaisuuteen.
Agenda2030-toimintaohjelma on ohjannut YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen politiikkaa vuodesta 2015 lähtien, ja sen sisältämät 17 tavoitetta tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Maailma kuitenkin laahaa jäljessä: nykytahdilla yhtäkään tavoitetta ei saavuteta globaalisti aikataulussa.
Kestävän kehityksen yhteydessä on syytä tarkastella myös ulkoisvaikutuksia, kuten miten kahvin tuonti vaikuttaa tuottajamaan luontoon. Erityisesti kehittyneet maat siirtävät kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksiaan kehittyviin maihin.
Agenda2030-ohjelmaa läpileikkaa Leave no one behind -periaate: kestävä tulevaisuus kuuluu kaikille. Tavoitteissa etenemistä tarkastellaan maakohtaisesti erilaisten indikaattorien avulla, ja myös maiden ulkoisvaikutuksia (spillover score) mitataan. Suomi on ollut toistuvasti kestävän kehityksen kärjessä yhdessä muiden Pohjoismaiden ja eurooppalaisten maiden kanssa. Ulkoisvaikutuksissa nämä maat sen sijaan putoavat huomattavasti alemmas ja ”perinteisessä” maakohtaisessa arvioinnissa huonosti pärjäävät maat kipuavat kärkeen.
Ulkoisvaikutukset ovat moninaisia ja kietoutuvat osaksi pitkiä toimitus- ja arvoketjuja. Ympäristövaikutuksia aiheuttaa esimerkiksi tuonti, joka johtaa tuottajamaissa luonnonvarojen kestämättömään käyttöön ja korkeisiin päästöihin. Riskituotteita ovat muiden muassa kahvi, kaakao, suklaa ja soijapavut. Sosiaalisia ulkoisvaikutuksia ovat esimerkiksi työperäinen riisto ja työturvallisuuden laiminlyönti arvoketjussa, taloudellisia vaikutuksia korruptio tai epäoikeudenmukainen verokilpailu maiden välillä ja turvallisuusvaikutuksia esimerkiksi asekauppa ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvu.
Tilanne Suomessa
Suomi on kestävän kehityksen maakohtaisessa arvioinnissa usein kärkimaiden joukossa, jopa ykkönen, mutta Suomen ulkoisvaikutuksia kuvaavan ns. spillover scoren taso on keskinkertainen. Tämä tarkoittaa Suomen kulutus- ja tuotantorakenteiden aiheuttavan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia muualla maailmassa. Suomalaisen kulutuksen hiili- ja materiaalijalanjälki on merkittävä osa Suomen negatiivisia ulkoisvaikutuksia, sillä osa ympäristökuormasta syntyy tuotantoketjuissa Suomen rajojen ulkopuolella.Suomeen tuontiin liittyy ympäristölle haitallisia ja sosiaalisesti ongelmallisia arvoketjuja. Suomen aiheuttamia merkittävimpiä ulkoisvaikutuksia ovat maahantuotavien hyödykkeiden tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, ilmanlaadun heikkeneminen ja metsäkato tuotantomaissa sekä tuotannosta aiheutuvat työperäiset onnettomuudet.
-
Osiossa käytetyt keskeiset lähteet ja lisämateriaalia aiheeseen liittyen
Chen, Chong-Wen. (2023). Who wins and who loses in global SDGs rankings? Clarifying the influence of the North-South divide and foreign direct investment on spillover effects. Sustainable Development 32(3), 2653–2665.Raworth, K. (2017, suom. 2018). Donitsitaloustiede: Seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Terra Cognita, Helsinki.
Sachs, J.D., Lafortune, G., Fuller, G. (2024). The SDGs and the UN Summit of the Future. Sustainable Development Report 2024. Paris: SDSN, Dublin: Dublin University Press. DOI: 10.25546/108572.
Sachs, J.D., Lafortune, G., Fuller, G., Iablonovski, G. (2025). Financing Sustainable Development to 2030 and Mid-Century. Sustainable Development Report 2025. Paris: SDSN, Dublin: Dublin University Press. DOI: https://doi.org/10.25546/111909
Sustainable Development Report 2025. Saatavilla: https://dashboards.sdgindex.org/
United Nations. The Sustainable Development Goals Report 2024. e-ISBN: 978-92-1-358976-2.
United Nations. The Sustainable Development Goals Report 2025. EPUB ISBN: 978-92-1-107160-3.
United Nations General Assembly. Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. A/Res/70/1. 2015.
Edellinen sivu: Kestävän kehityksen ABC
Seuraava sivu: Ekologinen kestävyys