Julkisia hankintoja tehdään jatkuvasti eri puolilla Suomea – euromääräinen summa on valtava. Hankinnat ovat osa julkista palvelutuotantoa. Hankinnoilla tuotetaan niin sosiaali- ja terveyspalveluja kuin hankitaan elintarvikkeita koulun ruokaloihin ja ylläpidetään toiminnalle kriittisiä järjestelmiä.
Hankinnat vaikuttavat niin kuntalaisten saamiin palveluihin, ihmisoikeuksiin, harmaan talouden torjuntaan, hiilijalanjälkeen, alueen elinvoimaan, markkinoihin, innovaatioiden syntymiseen kuin teknologiseen kehitykseen. Ovatko päätöksentekijät tietoisia hankintapäätöstensä vaikutuksista? Tuotetaanko päättäjille ja johdolle riittävästi tietoa hankintojen johtamiseksi?
Kuluttajat ovat tietoisia kulutustottumustensa vaikutuksista. Veroeuroja maksavat kansalaiset ovat myös entistä valveutuneempia ja kiinnostuneempia siitä, mihin verovaroja käytetään ja mitkä ovat julkisten hankintojemme vaikutukset. Kuntavaaleilla valitut valtuutetut päättävät kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
Toiveiden tynnyristä taktisiin valintoihin
Julkiset hankinnat ovat konkreettinen väline edistää muutos- ja vaikuttavuustavoitteita sekä uudistaa julkisen hallinnon palveluja. Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan dynaamisuutta ja ennakointikykyä hankintoihin, jotta hankinnat ovat tarkoituksenmukaisia. Julkisilla hankinnoilla voidaan vastata myös erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja epätoivottaviin ilmiöihin.
Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan dynaamisuutta ja ennakointikykyä hankintoihin, jotta hankinnat ovat tarkoituksenmukaisia.
Julkisissa hankinnoissa tarvitaan hankintojen johtamista, taktisia valintoja, moniammatillista osaamista, vaikutusten tunnistamista, hyvää markkinatuntemusta, vuoropuhelua ja kehittämistä alan toimijoiden kanssa sekä tietysti hankintaosaamista. Kaikissa hankinnoissa ei kannata olla innovatiivinen eikä kaikissa hankinnoissa kannata lähteä edistämään vähähiilisyyttä. Tämän takia tarvitaan erityisesti hankintojen strategista johtamista, jotta voidaan allokoida osaaminen ja resurssit optimaalisesti.
Hankintojen johtamisella suunnataan verovaroja tarkoituksenmukaisesti ja tietoisesti. Hankintojen johtamisen välineenä toimivat hankintojen strategiset linjaukset, strategiaa toteuttavat hankintojen tiekartat tai toteuttamissuunnitelmat sekä niiden seuranta ja arviointi. Jos johtamisessa ei huomioida hankintojen vaikuttavuuspotentiaalia, se jää käyttämättömäksi voimavaraksi. Hankinnat voidaan suunnata tukemaan organisaation strategiaa sekä ydintoimintoja eli perustehtävää.
Hankinnoilla ei voida vastata kaikkiin haasteisiin, mutta taktisilla valinnoilla ohjaamme resursseja oikeisiin asioihin. Julkisiin hankintoihin käytetään noin 35 miljardia vuosittain Suomessa, mutta mikä onkaan se potentiaali, joka on mahdollista sillä saada aikaan?
Hankinta-Suomen Strateginen johtaminen -teemaryhmän tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettisia toimia, joilla tuetaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Teemaryhmä edistää tahtotilaa: Johdamme hankintoja strategisena toimintona ja hyödynnämme hankintojen potentiaalin tavoitteidemme saavuttamisessa. Teemaryhmät ovat kaikille avoimia. Tervetuloa mukaan!
