Kohti uutta ekosysteemiä yli siilojen

Ekosysteemi on vanha tuttu termi luonnontieteistä, mutta tänä päivänä sitä tarkastellaan myös toisesta näkökulmasta. Ekosysteemiajattelulle on kasvavaa tarvetta ja kysyntää, sillä maailma ei noudata hallinnonalojen tai virastojen rajoja. Uudenlaista yhteiskehittämistäkin voi oppia koulunpenkillä.

Luonnontieteissä ekosysteemillä viitataan eri organismien muodostamaan yhteisöön ja toimintaan osana toimintaympäristöä. Vastaavasti ekosysteemiajattelu soveltuu ihmisten toimintaan erilaisissa yhteisöissä.

Luonnon ja ihmisten ekosysteemeille on yhteistä kompleksisuus ja keskinäinen riippuvuus. Koska ekosysteemien kehitykseen vaikuttavat monet eri tekijät ja toimijat, ekosysteeminen menestyminen on lopulta kaikkien yhteinen etu. Kyky sopeutua toimintaympäristön muutoksiin on puolestaan ekosysteeminen elinehto.

”Ekosysteemiajattelua tarvitaan hallinnon toimintatapojen kehittämisessä, koska julkinen hallinto törmää tämän päivän kompleksisessa maailmassa koko ajan monenlaisiin haasteisiin”, ajatushautomo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Mikko Annala sanoo.

”Tähän tarvitaan sitä, mitä kutsutaan ekosysteemiksi”

Kyse ei ole Annalan mukaan siitä, etteikö haasteita osattaisi hoitaa. Kyse on siitä, että nykyinen koneisto on suunniteltu tiettyyn aikakauteen ja yhteiskuntaan, josta siirtyneet toimintatavat, arvot ja ajattelu eivät usein enää toimi.

”Nykyinen julkinen hallinto on järjestäytynyt tiettyjen olettamusten mukaan. Olemme perineet  sieltä asioita, kuten melko vahvat hierarkiat, lineaariset suunnittelupainotteiset prosessit sekä tietyt hallinnon alat, joita monesti kutsutaan siiloiksi.”

”Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaisia tekemisen tapoja, jopa rakenteita”, Mikko Annala sanoo.

”Siiloutumisen keskeinen ongelma on siinä, ettei moni nykymaailman haasteista palaudu yhteen tai edes kahteen hallinnonalaan. Siksi tarvitaan uudenlaisia tekemisen tapoja, kenties jopa rakenteita. On kyettävä katsomaan nykyisen järjestelmän yli niin, että voidaan tehdä yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän tarvitaan sitä, mitä kutsutaan ekosysteemiksi. Ja toisaalta: ei pidä unohtaa, että siilotkin ovat hyödyllisiä.”

Annala peilaa ekosysteemiä hallituksen kansalaisille antamiin lupauksiin muun muassa poliittisen kulttuurin ja päätöksenteon uudistamisesta, hallinnon jatkuvasti oppimisesta ja uudenlaisesta vuorovaikutuksesta. ”Uusi ekosysteemi edellyttää kaikkea tätä ja ydinkoneiston uusimista laajassa mittakaavassa. Nyt jos koskaan tarvitaan mahdollisimman hyvää, jatkuvaa ja monitahoista yhteistyötä yli hallinnonrajojen.”

”Iso hyppy kohti osallistavaa yhteiskehittämistä”

Ekosysteemien kehittämisen tarpeeseen syntyi Työ 2.0 Labin organisoima Ekosysteemikoulu, joka starttasi ensimmäisen kerran tammikuussa 2022. Ekosysteemikoulu 1.0 yhteiskehitettiin osallistujien kanssa, ja koulun asiantuntijoina toimivat ekosysteemijohtamiseen erikoistuneen Vision Factory Oy:n valmentajat Krista Keränen ja Outi Kinnunen.

Tammikuussa 2023 käynnistyi toinen kierros, Ekosysteemikoulu 2.0: kohti kokeilevaa ekosysteemikoulua – teoriasta käytäntöön, josta vastaa Demos Helsinki.

Ekosysteemiajattelu, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu kasvavat maailmalla nopeasti”, Outi Kinnunen ja Krista Keränen ja sanovat.

Ekosysteemikoulu on suunnattu julkishallinnossa työskenteleville, joiden tehtävien ja asiakokonaisuuksien työstämiseen tarvitaan osaamista yhteiskunnan eri puolilta, myös Suomen ulkopuolelta.

”Ekosysteemimäinen toimintamalli on välttämätön rajat ylittävien, kompleksisten ilmiöiden työstämiseen ja ongelmien ratkomiseen. Tärkeintä on, että ilmiön tai kehittämisprojektin työstämiselle on aito tarve ja, että osallistujat ovat valmiita kokoamaan sen ympärille yliorganisatorista osaajajoukkoa”, Keränen korostaa.

”Kyse on isosta hypystä yli siilojen ja ajattelutavan muutoksesta, jonka myötä siirrytään teollisesta toimintamallista verkostomaiseen toimintamallin ja asiantuntijalähtöisestä ajattelumallista osallistavaan yhteiskehittämiseen”.

”Ekosysteemikoulu ei ole mikään yhden illan juttu”

Ekosysteemikoulu koostuu monivaiheisesta polusta ja työpajoista, joiden välillä tehdään töitä omien kehittämisprojektien parissa. Oma työskentely taas edellyttää fasilitointia ja mentorointia, jotta asiat etenevät arjessa ja pysyvät työn alla. Työskentelytapa on yhdistelmä ohjattua prosessia ja henkilökohtaista mentorointia.

Ekosysteemi 1.0:n valmentajina toimivat Krista Keränen ja Outi Kinnunen Vision Factory Oy:stä.

”Ekosysteemikoulu ei ole mikään yhden illan juttu. Kyseessä on iso puolen vuoden rutistus, joka vaatii rahaa, aikaa ja ihmisiä, uskallusta kohdata haasteet sekä sitoutumista kehittämiseen yhdessä uudella tavalla”, Kinnunen sanoo.

Ensimmäisessä ekosysteemikoulussa oli mukana 11 tiimiä, 11 kehittämisen teemaa ja 50 osallistujaa. Teemat liittyivät mm. vihreän siirtymän toimeenpanoon, maankäytön hiilipäästöjen vähentämiseen, kiertotaloushankintoihin, tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämiseen sekä työhyvinvointiin ja työkykyyn.

”Koulu on kuvaava sama: olemme oppimassa uutta, saamassa ohjausta ja apua. Ensimmäisestä Ekosysteemikoulusta saamiemme palautteiden perusteella koulupenkillä oleminen otti välillä koville, vaikka tahtotila oli kirkas. Samalla yhdessä kehittäminen koettiin erittäin voimaannuttavana”, Kinnunen kuvailee.

Lue lisää ja tutustu ekosysteemikehittämiseen: https://www.valtiolla.fi/ekosysteemit/

OECD: Siilot ovat julkisen hallinnon iso haaste

  • OECD:n jo vuonna 2010 tekemässä Suomen hallinnon maa-arvioinnissa todettiin, että siilomainen valmistelu- ja toimeenpanotapa on yksi Suomen julkisen hallinnon suurimmista haasteista.
  • Sektorikohtainen ajattelu rajoittaa julkisen hallinnon kykyä vastata joustavasti toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin sekä yhteistä sitoutumista hallitusohjelman toimeenpanoon.
  • Myös OECD:n uudemman selvityksen mukaan organisaatiorajat ovat edelleen merkittävä este ennakoivalle ja innovatiiviselle yhteistyölle.

Kirjoittaja

Sari Okko

Toimittaja, Toimittajaverkosto

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *