Julkisten hankintojen ohjaamisen kehittäminen pienentäisi ympäristövaikutuksia

Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmassa ympäristö- ja talousnäkökulmat ovat paitsi keskeisiä, myös tiivisti sidoksissa toisiinsa. Julkisten hankintojen säänteleminen on tästä hyvä esimerkki: oikeanlaisella ohjauksella hankinnoilla on usein saavutettavissa sekä huomattavia taloudellisia säästöjä että merkittäviä vähennyksiä erilaisiin ympäristöpäästöihin.

Talous- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen yhdessä edellyttää, että eri tuoteryhmille tai toimialoille kehitetään räätälöityjä ohjauskeinojen yhdistelmiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan HILMI-hankkeessa suosittelimme ohjauskeinovalikoiman laaja-alaista kehittämistä kestävien hankintojen vauhdittamiseksi Suomessa.

Hankintalain lisäksi on kehitettävä muita ohjauskeinoja, kuten tuotekohtaisia vaatimuksia eri sektoreilla sekä ympäristömerkkien ja ilmastoraportoinnin käyttöä. Lisäksi tarvitaan panostusta hankintojen vaikutusten mittaamiseen, jotta julkisten hankintojen kustannustehokkuus ja niiden ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja -hyödyt pystytään mittaamaan ja varmistamaan.

Keskeiset teemat julkisten hankintojen kehittämisessä

Toistaiseksi ympäristönäkökohtia huomioidaan hankinnoissa vaihtelevasti ja asetettujen kriteerien käytön ja ympäristötavoitteiden toteutumisen seuranta on puutteellista. Monipuolisen ohjauskeinovalikoiman kehittämisessä tulee mielestämme keskittyä viiteen teemaan:

• ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien listan laatiminen ja ylläpito
• näille tuoteryhmille räätälöityjen ohjauskeinoyhdistelmien kehittäminen
• kestäviä hankintoja tukevien rakenteiden luominen
• tiedolla tukemisen ja mittaamisen kehittäminen ja resursointi
• kestävien hankintojen hankintastrategiat hankintayksiköille.

HILMI-hankkeessa julkisten hankintojen tuoteryhmät luokiteltiin niiden ”ympäristövaikutuspotentiaalin” perusteella. Hankkeessa tunnistettiin tuoteryhmiä, joissa ympäristövaikutukset ovat suuria ja joille jo löytyy ympäristökriteerejä (esimerkiksi talonrakennus ja elintarvikkeet) tai joille ympäristökriteerejä pitäisi ensisijaisesti kehittää (esimerkiksi lääkkeet ja hoitotarvikkeet). Suosittelimme, että hankintayksiköille voitaisiin asettaa selvitysvelvollisuus ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien osalta hankinnan valmisteluvaiheessa ja raportointivelvollisuus, mikäli ympäristötekijöitä ei huomioida tällaisessa hankinnassa.

Ympäristövaikutusten pienentäminen julkisten hankintojen avulla edellyttää, että erilaisia ohjauskeinoja tarkastellaan yhdistelminä, jotka räätälöidään kullekin ympäristövaikutuksiltaan merkittävälle tuoteryhmälle. Lisäksi tulee huomioida ohjauskeinojen ristikkäisvaikutukset. Tämän vuoksi on tärkeää panostaa hankintojen kestävyyden tukemiseen pysyvillä, hyvin resursoiduilla hallinto- ja organisaatiorakenteilla.

Kestävien hankintojen toteuttaminen alkaa julkisten hankintayksiköiden hankintastrategioista. Hankintastrategiaa laadittaessa tulee soveltaa kansallisen hankintastrategian, Hankinta-Suomen, teemakohtaisia tavoitteita. Hankintastrategian tulee sisältää suunnitelma myös tavoitteiden seurannalle ja mittaamiselle. HILMI-hankkeessa kävi ilmi, että hankintojen ympäristövaikutuksista on yhä niukasti tietoa – myös kansainvälisesti.

Poikkileikkaavuudella vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta

Julkinen sektori voi edistää kestävyystavoitteiden saavuttamista käyttämällä ostovoimaansa ympäristövaikutuksiltaan pienempien tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankkimiseen.

Erilaisten ohjauskeinojen päällekkäinen käyttö voi kuitenkin johtaa tehottomuuteen ja kustannusten nousuun. Siksi selvityksemme keskeisin viesti on, että julkisissa hankinnoissa ohjauskeinoja tulee soveltaa yhdistelminä kullekin ympäristövaikutuksiltaan merkittävälle tuoteryhmälle.

Jatkossa tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, millainen ohjauskeinoyhdistelmä kullekin tuoteryhmälle parhaiten soveltuu.

Selvitys:

Kalimo, H., Alhola, K., Virolainen, V-M, Miettinen, M., Pesu, J., Lehtinen, S., Nissinen, A., Heinonen, T., Suikkanen, J., Soukka, R., Kivistö, T., Kasurinen, H., Jansson, M., Mateo, E. & Ünekbas, S. 2021. Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa – lainsäädäntö ja mittaaminen (HILMI). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:2.

Kirjoittajat:

Mirella Miettinen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, mirella.miettinen@uef.fi
Harri Kalimo, professori, Itä-Suomen yliopisto, harri.kalimo@uef.fi
Katriina Alhola, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, katriina.alhola@syke.fi
Veli Matti Virolainen, professori, LUT-yliopisto, veli.matti.virolainen@lut.fi