Kuudella aluehallintovirastolla on täydennyskoulutustoimintaa valtakunnallisesti koko Suomessa. Aluehallintovirastojen täydennyskoulutustoimintaa ja -työkulttuuria sekä yhteistyötä virastojen kesken on syvennetty parissakin Kaiku-hankkeessa 2021–2022. Yhteisen toiminnan ja muutosprosessin myötä tunnistettiin jännitteitä, joita päätettiin lähteä tutkimaan organisaation resilienssin viitekehyksen avulla.
Tavoitteena oli, että hankkeen myötä aluehallintovirastojen opetus- ja kulttuuritoimien henkilöstön yhteistyö ja dialogi paranee, sekä henkilöstön resilienssi ja konfliktikompetenssi kasvaa. Tämän myötä organisaation yhtenäisyys ja yhteisöllisyys paranee.
Hankkeessa toteutettiin kolme työpajaa, joissa opetustoimen täydennyskoulutustiimin jäsenet oppivat tunnistamaan erilaisia jännitteitä, luokittelemaan niitä, käsittelemään niitä yhdessä ja luomaan vaihtoehtoja. Pajojen fasilitoijat haastattelivat pajojen osallistujia etukäteen, jolloin he pystyivät ohjaamaan pajoja aidoilla organisaation jännitteillä. Kokemukset menetelmistä ja viraston ulkopuolisista palveluntuottajista olivat positiivisia. Menetelmät sopivat kohderyhmälle hyvin ja niitä räätälöitiin heidän toiveidensa mukaisesti.
Hanke meni pääosin suunnitelmien mukaisesti. Suunnitellun lisäksi järjestettiin ylimääräinen teorialuento, jossa osallistujille kerrottiin teoriatasolla, mitä pajoissa tapahtui. Opetus- ja kulttuuritoimen johtajat sitoutuivat yhteishankkeeseen ja tekivät päätöksen osallistumisesta. Pajoissa oli osallistujia kaikista aluehallintovirastoista. Henkilöstö osallistui aktiivisesti.
Hankkeessa henkilöstö oppi:
- Mitä jännitteet tarkoittavat
- Tunnistamaan ja tunnustamaan jännitteet
- Käsittelemään jännitteitä organisaatiossa systemaattisesti
- Näkemään jännitteet voimavarana
- Käymään syvempää dialogia organisaation sisällä.
Prosessin jälkeen henkilöstön on helpompi käydä dialogia jännitteitä aiheuttavista asioista. Jännitteitä ei nähdä asiana, joka tulee sulkea pois keskustelusta. Sen sijaan niitä osataan tunnistaa ja niiden käsittely on systemaattista ja kuuluu arkipäivään. Jännitteitä osataan käsitellä organisaatiossa ilman, että käsittely aiheuttaisi konfliktia. Niiden käsittelyä ei nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena.
Kaikkiin jännitteisiin ei ole ratkaisua. Jo se, että jännitteistä voidaan käydä dialogia ja ymmärretään asioiden eri puolia, auttaa meitä toimimaan yhdessä. Jännitteiden yhteiselle käsittelylle voi kehittää analyyttisen käsittelytavan organisaatiossa. Tärkeää on saada asenteet kohdalleen. Jokaisella on vuorovaikutusvastuu toteuttaa jännitteistä sovittuja puhumisen tapoja. Tällainen työtapa tarjoaa myös johdolle kokonaisvaltaisempaa tilannekuvaa päätöksenteon tueksi.
Lisätietoja saa ylitarkastaja Petja Pyykköseltä, etunimi.sukunimi@avi.fi