Hankkeen käynnistämisen taustalla olivat Pohjois-Suomen yritysveroverotoimistossa tapahtuvat toimintatapojen muutokset ja tarpeet, ennen kaikkea siirtyminen valtakunnalliseen työjonomalliin. Muutokseen haluttiin varautua uutta toimintamallia valmistelevin ja henkilöstön työhyvinvointia tukevin toimenpitein. Hankkeella pyrittiin myös edistämään esimiesten ja henkilöstön osaamista, vuorovaikutusta ja työkykyä ja lisäämään työyhteisön uudistumiskykyä ja työhyvinvointia muuttuvissa olosuhteissa.
Kehittämishankkeen pääteemoiksi valikoituivat:
1) Oppimisen ja työn hallinnan tukeminen tehtävänkuvien, työmenetelmien ja -roolien muutoksessa sekä 2) Työssä jaksamisen tukeminen ja ikäjohtaminen.
Kehittämistyö perustui valmennettuun työryhmätyöskentelyyn ja kehittävän työn tutkimuksen metodeihin. Työryhmätyöskentelyn kautta kehittämistyö oli vuorovaikutteista ja siinä edettiin työyhteisön omista tarpeista ja lähtökohdista käsin. Työskentelyä ohjattiin niin, että se kytkeytyisi arjen työtoimintaan mahdollisimman tiiviisti. Kehittämispäivien aikana työryhmät työskentelivät niin, että ryhmän jäseniä oli sekä Oulun että Rovaniemen toimipisteistä ja yhteyttä pidettiin videoneuvotteluvälineiden avulla.
Kokonaisuutena tarkastellen Yhtenäinen POSYVE -kehittämishanketta voidaan pitää onnistuneena ja saavutettuja tuloksia merkittävinä. Johdon sitoutuminen, henkilöstön laaja osallistuminen, kehittämisteemojen sisällöllinen osuvuus sekä valittujen kehittämismenetelmien soveltuvuus loivat vankan pohjan hankkeen menestyksekkäälle toteuttamiselle. Hankkeen tuloksena työyhteisössä otettiin käyttöön uusi henkilöstön ammatillista oppimista ja jatkuvaa kehittymistä palveleva toimintamalli, OPI-tunnit, joka on hankkeen kuluessa muuttunut vakiintuneeksi käytännöksi. Työntekijöiden kokemukset käytännöstä ovat erittäin positiiviset. Työyhteisön käyttöön on niin ikään valmistumassa uusi työväline, joka helpottaa sopivan asiantuntijan löytämistä ja sujuvoittaa ratkaisuprosessia.
Valtaosa POSYVE:n henkilöstöstä pitää kehittämistyötä melko hyvänä tai erittäin hyvänä ja hankkeella on ollut vaikuttavuutta useilla toiminnan osa-alueilla. Merkittävintä kehittyminen on ollut seuraavilla osa-alueilla: organisaation kyky oppia ja luoda uutta, henkilöstön ammatillinen osaaminen ja työn yleinen organisointi. Selkeä positiivinen vaikutus ulottuu myös esimiestyöhön ja johtamiseen, joiden osalta henkilöstö kokee toiminnassa tapahtuneen selvää parannusta.