Hanke on suunnattu koko oikeusministeriön hallinnonalalle.
Oikeusministeriön hallinnonalan eri organisaatioissa on lähdetty edistämään valmentavaa johtamista ja työotetta. Kaikissa hallinnonalan organisaatioissa on tulossopimuksissaan johtamisen kehittämiseen sisältyviä tulostavoitteita. Valmentava johtaminen terminä näkyy erityisesti vuosien 2023-26 tulossopimuksissa. Valmentavan johtamisen ja työkulttuurin edistäminen näkyy organisaatioiden toiminnan kehittämistyössä monin eri tavoin.
Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä kaksivuotinen Pidetty!-hanke, jonka tavoitteina on
- lisätä työnantajan mahdollisuutta valita hyvien hakijoiden joukosta parhaat
- vahvistaa työnantajakuvaa ja mainetta suositeltuna työpaikkana
- vahvistaa työn mielekkyyttä
- hallita vaihtuvuutta
- kehittää vaikuttavaa perehdyttämistä
- hyödyntää tehokkaasti henkilöstöresursseihin osoitetut määrärahat
Valmentavan työotteen edistäminen liittyy hankkeen tavoitteista erityisesti työn mielekkyyden vahvistamiseen sekä työnantajakuvan vahvistamiseen (sisäisen työnantajakuvan kautta).
Hankkeen tavoitteena on
- lisätä tietoisuutta valmentavan työotteen hyödyistä, innostaa kehittämään toimintakulttuuria tähän suuntaan
- tehdä näkyväksi toimintakulttuurin vaikutus työn mielekkyyteen ja työpaikan houkuttelevuuteen
- vahvistaa valmennuksellista osaamista hallinnonalallamme (vrt. ostaa työyhteisöjen coachaus ulkoa) – osaaminen jää käyttöön ja nämä henkilöt voivat halutessaan ilmoittautua mukaan valtion yhteiseen Palvelujenvaihtopankkiin
- aikaansaada konkreettisia muutoksia hallinnonalan työyhteisöjen toiminnassa
Menetelminä käytetään
- Koulutus sisäisille coacheille/valmentajille
- Avoimet webinaarit / teams-luennot koko hallinnonalalla
- Valmentavat fasilitointi- / sparrailusessiot työyhteisöille
Hankkeen tulokset
Kokeilusta on kerrottu työyhteisöcoachien näkökulmasta blogikirjoituksessa.
Kokonaisuutena työyhteisöcoachien kouluttaminen, työyhteisöjen ilmoittautuminen valmennettavaksi,
työyhteisöjen ja coachien parittaminen sekä työyhteisöjen valmentaminen onnistuivat erinomaisesti. Kokeilu onnistui ja toimintamallia päätettiin jatkaa pilotin jälkeenkin. Toimintamalli tarjoaa uuden ja kustannustehokkaan tukimuodon hallinnonalalle.
Hankkeessa onnistuimme jossain määrin lisäämään tietoisuutta valmentavan työotteen hyödyistä sekä vahvistamaan valmennuksellista osaamista hallinnonalallamme. Vapaaehtoisia työyhteisöcoacheja löytyi helposti ja heitä oli lopulta 24. He saivat tehtävän hoitamiseen koulutuksen ja pääsivät harjoittelemaan valmentamista käytännössä. Samalla coachattavaksi ilmoittautuneet 30 työyhteisöä / tiimiä pääsivät tutustumaan valmentamiseen osallistujan näkökulmasta.
Hallinnonalan työyhteisöjen toiminnassa tapahtui konkreettisia muutoksia. Valmennuksissa sovittiin mm. uusista palaverikäytännöistä, työjärjestelyistä, viestintämalleista, palautteen antamisen ja tiedonkulun tavoista sekä selkiytettiin tavoitteita. Muutoksina tunnistettiin mm. toisten kunnioittamisen lisääntyminen sekä yhteishengen ja kommunikoinnin parantuminen sekä avoimuuden ja yhteisen tekemisen isääntyminen. Näiden ohella esihenkilöiden lähestyttävyys lisääntyi.
Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työyhteisöistä itsestään. Tärkeää on kuitenkin huomata, että ulkopuolinen coach voi tarjota arvokkaan laajemman näkökulman ja tuoda esiin uusia tapoja lähestyä asioita. Tämä voi johtaa merkittävästi parempiin lopputuloksiin ja auttaa työyhteisöä löytämään innovatiivisia ratkaisuja haasteisiin.
Valmentavan työotteen vahvistaminen vaatii koko työyhteisön aktiivista osallistumista. Yksittäinen esihenkilö tai innokas kehittäjä ei yksin pysty tähän, vaan koko tiimin osallistuminen on välttämätöntä. Näin yhteisöllisyys ja yhteinen panostus varmistavat, että valmentava työote tulee osaksi organisaation kulttuuria ja toimintatapoja. Lisäksi oppina oli, ettei valmentavan työotteen ottaminen työyhteisöön tapahdu hetkessä, vaan on kokemusten ja oivallusten summa, joka vaatii sitoutumista ja työyhteisön jäsenten itsereflektointia.
Suosittelemme sisäisten työyhteisöcoachien kouluttamista yhteistyössä HAUSin kanssa. Koulutus sai pääosin hyvää palautetta, mutta myös joitakin kehitysehdotuksia esitettiin. HAUS pystyy huomioimaan palautteen, mikäli toistaisi koulutuksen jonkin toisen valtion organisaation kanssa.