Työaikajohtamisen teemavuosi

Oikeusministeriön työtyytyväisyystuloksissa oli nähtävissä käytettävän työajan sekä töiden epäsuhdan kokemusta sekä työn epätasaisen jakautumisen kokemuksia. Hanke auttoi yksilöitä, työyhteisöjä sekä esimiehiä priorisoimaan ja organisoimaan asiantuntijatyötä paremmin. Hankkeen tarkoituksena oli myös tunnistaa ruuhkahuippuja sekä henkilöstön osaamista paremmin. Tavoitteena ooli löytää keinoja työmäärien ja kuormitusten hallintaan ilman, että luovutaan joustavista työaikakäytännöistä.

Hankkeessa toteutettiin seuraavat toimenpiteet:

  • alkukysely
  • työaikajohtamisen aamukahvit
  • Aika&Fokus -verkkovalmennus
  • työpajat esimiehille x2
  • työyhteisökeskustelut x2
  • coachaus
  • säännönmukainen saldotarkastelu, kehotukset varhaisen tuen keskusteluiden käymiseen, huomion kiinnittäminen saldojen ja lomarahavapaiden / säästövapaiden jne toisiinsa liittymiseen
  • loppukysely

Yhteistyökumppaniksi valittiin Työterveyslaitos,

Asiantuntijat ja etenkin esimiehet saivat hankkeen aikana käyttöönsä työkaluja oman työn ja työajan hallintaan. Kummankin henkilöstöryhmän kohdalla tulokset varmasti vaihtelevat yksilöittäin, koska esim. verkkokurssin käyminen perustui vapaaehtoisuuteen. Ne, jotka sen kävivät ja lähtivät kokeilemaan työkaluja, varmasti loivat omaan arkeensa pysyviä toimintatapoja. Esimiehille esiteltiin työpajoissa erilaisia työvälineitä, mutta esimiehen omasta aktiivisuudesta oli kiinni se, ottiko hän ns. kaiken irti teemavuodesta.

Esimiesten työpajat olivat yksi hyvä paikka luoda oikeusministeriön uutta toimintatapaa ja kulttuuria ja ne toteuttivat itsessään jo tätä tarkoitusta. Uusi kansliapäällikkö oli työpajoissa mukana ja otti niissä selvää johtajan roolia ja sitoutti omalla toiminnallaan esimiehiä hankkeeseen.

Tavoitteena oli lisäksi kehittää henkilöstöhallinnon roolia siten, että voisimme olla enemmän esimiesten tukena. Organisaatiouudistuksen ja henkilövaihdosten vuoksi tämä ei täysimääräisesti päässyt toteutumaan.

Osalle työyhteisöistä uutena kokeiluna olivat työyhteisökeskustelut, joiden tarkoitus oli saattaa yksikkö / vastuualue yhdessä käsittelemään jotakin työaikajohtamiseen liittyvää teemaa ja lisätä näin avoimuutta sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa. Oleellisena pidettiin sitä, että esimies itse lähtee vetämään keskustelua. Ainakin esimiesten työpajoissa käytyjen keskustelujen perusteella vaikutti siltä, että keskustelut olivat onnistuneet suhteellisen hyvin ja niitä pidettiin tarpeellisina.

Coachingiin osallistuneet kokivat saaneensa apua omaan tilanteeseensa. Coaching sopii myös talon sisäisenä työnä toteutetuksi, vaikka toki siinä täytyy tällöin tarkasti huolehtia luottamuksellisuudesta. Coaching sopii yksilön kehittämiseen ja sen käyttämistä oikeusministeriössä tulisikin edistää. Koska osin tilanteet saattavat olla sellaisia, että ulkopuolinen coach toimisi paremmin, Kati Pärnänen perusti yhdessä muiden valtioneuvostossa coachiksi kouluttautuneiden kanssa valtioneuvoston coaching-verkoston, joka tarjoaa palveluita koko valtioneuvostolle.

Työaikasaldojen tarkastelua on oikeusministeriössä tehty pitkään. Työaikajohtamisen teemavuoden aikana kannustettiin esimiehiä käymään uuden, valtioneuvoston varhaisen tuen mallin mukaisia keskusteluja tilanteissa, joissa tunteja on kertynyt runsaasti. Keskusteluiden käymisestä ei saatu kaikilta esimiehiltä palautetta, mutta arvioiden mukaan keskusteluista oli hyötyä saldojen purkamisen suunnittelussa.