Julkisen hallinnon uudistamisen strategian mukaan yksi hallinnon toiminnalle 2030-luvulla asetetuista päämääristä liittyy rakenteiden uudistamiseen ja uusiin tapoihin toteuttaa hallinnon tehtäviä. OKM:n hallinnonalan virastot eivät nykyisellään muodosta valtiovarainministeriön virastosuosituksen mukaista selkeää rakenteellista ja toiminnallista kokonaisuutta.
OKM käynnisti 13.10.2021 koko hallinnonalan virastot kattavan konsernin kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa sivistyshallinnon toiminnan vaikuttavuus, laatu ja palvelukyky tulevaisuudessa. Hankkeen pohjalta käynnistyneessä Sivistyshallinto 2030 -uudistushankkeessa sivistyshallinon rakenteita uudistetaan siten, että sivistyshallinto muodostuisi 1.1.2026 alkaen ministeriön lisäksi viidestä virastosta.
Virastorakenteen uudistamisen lisäksi Sivistyshallinto 2030 -uudistushankkeella on myös digitalisaatioon, ohjaukseen, palvelutoimintoihin ja sivistyshallinnon rahoitukseen liittyviä tavoitteita. Niiden toteutuminen edellyttää sivistyshallinnon yhteisen johtamiskulttuurin rakentamista ja toiminnan organisoitumisen kehittämistä siten, että samanaikaisesti varmistetaan työyhteisöjen toimivuus ja edellytykset hyvälle työntekijäkokemukselle muutoksen keskellä.
Toiminnan organisoitumista ja työyhteisöjen toimivuutta koskevat tavoitteet kytkeytyvät julkisen hallinnon strategian lisäksi valtion yhteiseen henkilöstöstrategiaan. Hallinnon toimintaa on organisoitava sen mukaan, miten arvioidaan saatavan suurin vaikuttavuus. Toimintojen uudistamisessa suositaan systeemistä ajattelua, joustavia ja ketteriä toimintatapoja sekä strategisia käytännön kokeiluja. Työn murroksessa on tärkeää lisätä ymmärrystä yhteisöllisyydestä.
Hankkeen tavoitteet ovat toiminnan organisoitumisen kehittäminen ja työyhteisöjen toimivuuden ja työntekijäkokemuksen edistäminen.
Menetelmät
Kokonaisuus nojautuu vakiintuneisiin toiminnan kehittämisen työkaluihin sekä Valtiokonttorin resilienssityökaluihin. Niitä käytetään sekä koulutuksissa että yhteiskehittämisen työpajoissa. Koko muutoshankkeessa panostetaan vahvasti henkilöstön osallistamiseen. Yhteiskehittämisen työpajoissa käytetään tulosorientoituneita fasilitoinnin ryhmätyökaluja erikseen sovittavalla tavalla (esim. me-we-us).
Hankkeen tulokset
Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan yhteisen muutostukihankkeen tavoitteena oli tukea uuden organisaation johdon ja henkilöstön toimintakykyä muutoksessa ja hyvinvoivan organisaation syntymistä.
Hankkeessa toteutettiin ulkopuolisen tuen avulla sekä johdon sparraamista että yhteisten toimintojen ja prosessien tarkastelua ja kehittämistä. Tavoitteena oli toimivan ja mahdollisimman hyvin voivan uuden viraston toimintakyvyn varmistaminen vuoden 2026 alusta sekä yhteisen organisaation yhteisen tulevaisuusnäkymän vahvistaminen. Hanke toteutui suunnitellusti ja vahvistaa jatkossa uuden organisaation yhteistä ymmärrystä, toimintaedellytyksiä ja vaikuttavuutta.
Hyvin hallitulla muutoskeskustelulla voidaan auttaa organisaatioita tulemaan yhteen tilanteissa, joissa muutos koetaan hankalana ja tuleva toimintaympäristö pelottaa. Erityisen hyödylliseksi työkaluksi tässä osoittautui yksinkertaisesti toisten työhön ja tuleviin työkavereihin tutustuminen ja yhteiset, epäviralliset keskustelut.