Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaololuvut ovat valtiotasolla hyvin korkeat ja luku on ollut viime vuosien ajan nouseva. Rikosseuraamuslaitoksessa on tunnistettu henkilöstön kokemaa kuormitusta aiheuttavia tekijöitä. Lisäksi on tunnistettu, että Rikosseuraamuslaitoksessa ei ole yhteistä ja yhtenäistä työkykyjohtamisen mallia. Rikosseuraamuslaitoksessa on 1.9.2022 tullut voimaan uusi organisaatiorakenne, jonne työkykyjohtamisen mallit tulee rakentaa.
Rikosseuraamuslaitoksen ja Oikeusministeriön tulossopimukseen vuosille 2023 – 2026 henkilöstötavoitteiksi on asetettu:
• Parannamme henkilöstön työhyvinvointia ja Rikosseuraamuslaitoksen työantajamielikuvaa
• Uudistamme johtamista ja tuemme henkilöstöä osaamisen kehittämisessä
Välitavoitteiksi on asetettu:
Kehitetään johtamista ja esihenkilötyöskentelyä
• Rikosseuraamuslaitos konseptoi esihenkilönä kehittymisen polun, joka sisältää valmentavan johtamisen elementit
• Kehitetään esihenkilöiden verkosto- ja muutosjohtamisen osaamista
Parannetaan työhyvinvointia ja vähennetään sairauspoissaoloja
• Käynnistetään Kaiku –hanke sairauspoissaolojen vähentämiseksi
Marraskuussa 2022 Rikosseuraamuslaitoksen strategisessa johtoryhmässä on käsitelty toimenpiteitä sairauspoissaolojen pienentämiseksi. Tuolloin on esitetty ja hyväksytty käynnistettäväksi työhyvinvointiprojekti, joka jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:
1) Työaika – Työaikamuutosten sekä uuden työvuorosuunnittelujärjestelmän vaikutukset sairauspoissaoloihin ja työhyvinvointiin operatiivisella vastuualueella.
2) Työhyvinvointi – Työkykyvastaavien verkoston suunnittelu, kouluttaminen ja käynnistäminen.
3) Johtamisen kehittäminen – Esihenkilöiden henkilöstöjohtamisen osaamisen vahvistaminen, esihenkilön koulutuspolku.
Hankkeen tavoitteena on:
- Parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja.
- Tukea henkilöstön työkykyä aikaisempaa paremmin ennakoivasti.
- Vahvistaa esihenkilöiden osaamista ja tätä kautta vaikuttaa henkilöstön työhyvinvoinnin kokemukseen.
- Tunnistaa työhyvinvointia tukevia työaikamalleja.
Menetelminä käytetään:
- Osallistavat työpajat
- Bencmarking
- Konsultointi
- Koulutus
- Prosessien tukeminen ja jalkautumisen varmistaminen
Hankkeen tulokset
Yleisesti voidaan todeta, että Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaolot ovat laskeneet hieman sekä VMBaro 2024 tulosten mukaan työhyvinvoinnin kokemus aikaisempaa vuotta parempi. Vaikutukset näihin ovat moninaiset, joten projektin osuutta kokonaisuuteen on haastavaa arvioida.
Työaikamuutosten seurantaa toteutettiin niin vankiloiden kuin tukipartioiden osalta. Seurannassa oli mukana niin muutos- kuin verrokkiyksiköitä. Tulosten tulkinnassa huomioon otettavaa on se, että otanta molemmissa oli varsin pieni. Seurannassa keskeinen väline oli lyhyt kysely, joka kartoitti nykyisen ja mahdollisen aikaisemman mallin hyviä puolia sekä haasteita, vaikuttamismahdollisuuksia ja toiveita niiden parantamiseksi sekä työssä jaksamiseen liittyvien tekijöiden tilaa työaikamallin vaikutukset huomioiden.
Tukipartioiden osalta nykyisen työaikamallin ei nähty palvelevan toiminnan tarpeita eikä tukevan työhyvinvointia. Vankiloiden seurannan osalta suurin osa kyselyyn vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen työaikamalliin. Muutosyksiköissä oli onnistuttu muutoksella vastaamaan aikaisemman mallin haasteisiin. Yleisesti voitaneen todeta, ettei kaikkia miellyttävää työaikamallia ole olemassa. Toisaalta kehittämistarpeissa nostettiin esille toive pidemmistä työvuoroista ja näin ollen pidemmistä vapaista sekä toisaalta toive lyhyemmistä työvuoroista ja pidemmästä palautumisajasta. Yksiköiden ja
työvuorosuunnittelun välisen yhteistyön rakentaminen on tärkeää. Työvuorosuunnittelijan vierailu yksikössä sekä yksikön toiminnan tunteminen koettiin tärkeäksi. Työvuorosuunnittelijan toteuttama perehdytys uusille virkamiehille jaksotyöstä on ollut hyvä kokeilu ja tätä kannattaa laajentaa.
Työaikamallien haasteeksi ei niinkään nostettu itse työaikamallia, vaan niukat resurssit, jonka ei nähdä olevan tekemisissä työaikamallin kanssa. Työkyvyn tukemiseksi Rikosseuraamuslaitokseen saatiin kaksi työkykykoordinaattoria kesällä 2024 kahden vuoden määräajaksi, joka on aivan uusi tehtävä Rikosseuraamuslaitoksessa. Työkykykoordinaattoreiden tehtävää ja toimintaa on jalkautettu Rikosseuraamuslaitokseen ja heidän keskeinen tehtävänsä on olla esihenkilöiden ja henkilöstön tukena erilaisiin työkyvyn tukeen liittyvissä tilanteissa.
Rikosseuraamuslaitokselle rakennettiin esihenkilön koulutuspolku, joka pitää sisällään esihenkilön vuosikellomallin, esihenkilön muistilistan sekä esihenkilön perehdytyspaketin. Vuosikellomalli laaditaan vuosittain. Vuosikello sisältää valmennustilaisuuksia strategisesti keskeisiin teemoihin liittyen sekä esihenkilöklinikoita arjen esihenkilötyön tueksi erilaisin ajankohtaisin teemoin. Esihenkilön muistilista kokoaa asioita, joita vuoden aikana esihenkilötyössä tulee vastaan ja tulee muistaa tehdä. Esihenkilön perehdytyspaketti jäi projektin päättyessä vielä työn alle ja se valmistuu kesäkuun alussa.