Rikosseuraamuslaitoksen työhyvinvointiprojekti

Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaololuvut ovat valtiotasolla hyvin korkeat ja luku on ollut viime vuosien ajan nouseva. Rikosseuraamuslaitoksessa on tunnistettu henkilöstön kokemaa kuormitusta aiheuttavia tekijöitä. Lisäksi on tunnistettu, että Rikosseuraamuslaitoksessa ei ole yhteistä ja yhtenäistä työkykyjohtamisen mallia. Rikosseuraamuslaitoksessa on 1.9.2022 tullut voimaan uusi organisaatiorakenne, jonne työkykyjohtamisen mallit tulee rakentaa.

Rikosseuraamuslaitoksen ja Oikeusministeriön tulossopimukseen vuosille 2023 – 2026 henkilöstötavoitteiksi on asetettu:
• Parannamme henkilöstön työhyvinvointia ja Rikosseuraamuslaitoksen työantajamielikuvaa
• Uudistamme johtamista ja tuemme henkilöstöä osaamisen kehittämisessä

Välitavoitteiksi on asetettu:

Kehitetään johtamista ja esihenkilötyöskentelyä
• Rikosseuraamuslaitos konseptoi esihenkilönä kehittymisen polun, joka sisältää valmentavan johtamisen elementit
• Kehitetään esihenkilöiden verkosto- ja muutosjohtamisen osaamista

Parannetaan työhyvinvointia ja vähennetään sairauspoissaoloja
• Käynnistetään Kaiku –hanke sairauspoissaolojen vähentämiseksi

Marraskuussa 2022 Rikosseuraamuslaitoksen strategisessa johtoryhmässä on käsitelty toimenpiteitä sairauspoissaolojen pienentämiseksi. Tuolloin on esitetty ja hyväksytty käynnistettäväksi työhyvinvointiprojekti, joka jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:
1) Työaika – Työaikamuutosten sekä uuden työvuorosuunnittelujärjestelmän vaikutukset sairauspoissaoloihin ja työhyvinvointiin operatiivisella vastuualueella.
2) Työhyvinvointi – Työkykyvastaavien verkoston suunnittelu, kouluttaminen ja käynnistäminen.
3) Johtamisen kehittäminen – Esihenkilöiden henkilöstöjohtamisen osaamisen vahvistaminen, esihenkilön koulutuspolku.

Hankkeen tavoitteena on:

  • Parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja.
  • Tukea henkilöstön työkykyä aikaisempaa paremmin ennakoivasti.
  • Vahvistaa esihenkilöiden osaamista ja tätä kautta vaikuttaa henkilöstön työhyvinvoinnin kokemukseen.
  • Tunnistaa työhyvinvointia tukevia työaikamalleja.

Menetelminä käytetään:

  • Osallistavat työpajat
  • Bencmarking
  • Konsultointi
  • Koulutus
  • Prosessien tukeminen ja jalkautumisen varmistaminen