Kiusaamisvapaa ja turvallinen työyhteisö vuorovaikutusta ja työhyvinvointia kehittämällä

Hankkeen teema on turvallisen työn edellytysten parantaminen.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) kaikissa yksiköissä toteutetaan vuosittain VM-Baro kysely.  Vuoden 2020 kyselyn tuloksissa Kestilän vankilassa 50 prosenttia oli havainnut ja 27 prosenttia oli kokenut epäasiallista käytöstä työyhteisössä. Oulun yks-toimistossa 71 prosenttia oli havainnut ja 36 prosenttia kokenut epäasiallista käytöstä työyhteisössä. Kestilän vankilassa  32 prosenttia oli havainnut ja 14 prosenttia kokenut häirintää (työpaikkakiusaamista). Oulun yks-toimistossa 36 prosenttia oli havainnut ja 21 prosenttia kokenut häirintää. Vuoden 2021 kyselyn tuloksissa ongelma on edelleen nähtävissä.

Yksikin kokemus työpaikkakiusaamisesta on liikaa ja asiaan päätettiin puuttua/vaikuttaa Kaiku- hankkeen avulla. Asian vaikuttavuus tulee olemaan havaittavissa myös työn tuloksissa. Yhteistyö ja työntekijöiden (mukaan lukien johto) välinen vuorovaikutus ei ole hyvällä tasolla, joka vaikuttaa automaattisesti työn lopputulokseen. Myös asiakkailta on kerätty palautetta. Tavoitteena on turvallisen työn edellytysten parantaminen, niin henkilökunnan kuin asiakkaankin näkökulmasta.

Käytämme ulkopuolista palveluntuottajaa, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin työkaluja niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella jaksamiseen. Valmennuksissa yritetään löytää ratkaisukeskeisiä, toiminnallisia ja osallistavia menetelmiä, joissa jokainen pääsee pohtimaan omaa tilannettaan, tavoitteitaan ja löytämään ratkaisuja työyhteisön ja oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Valmennusten lisäksi jokainen saa välitehtäviä, joilla aktivoidaan olemaan mahdollisimman tehokkaasti mukana hankkeessa.

Hankkeen päättymisvaiheen kuvaus

Hanke oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut ja toimi hyvänä ponnahduslautana työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen jokaisessa yksikössä. Projektin tavoitteena oli työntekijöiden ymmärryksen lisääminen omaan jaksamiseen vaikuttavista asioista, sekä konkreettisten keinojen löytämisestä hyvinvoinnin parantamiseen. Jatkohanke mahdollisti koulutusta myös erikseen esimiehille, koska heillä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin kannalta. Tärkeää projektissa oli mittauksen mahdollistaminen jokaiselle henkilökunnan jäsenelle ennen varsinaisia luentoja/tapaamisia. Niiden avulla pystyi kartoittamaan omaa jaksamistaan ja palautumistaan, sekä henkilökohtaisen palautteen avulla sai jo heti alkuun konkreettisia esimerkkejä miten voi vaikuttaa positiivisesti omaan hyvinvointiin.

Hankeen aikana saatiin myös tärkeää tietoa siitä, mihin tulee jatkossa erityisesti keskittyä. Asioita mitkä nousivat esiin olivat muun muassa yhteisöllisyyden lisääminen, kannustavan palautteen antaminen, tehtävänkuvien selkeyttäminen, työnkeskeytyksiin vaikuttaminen ja palauttavien taukojen lisääminen. Tavoitteeksi jatkossa asetettiin myös palaverikäytäntöjen ja viestinnän kehittäminen ja keskustelukulttuurin lisääminen.