Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen organisaatiokulttuurina. Työhyvinvointia edistävän kulttuurin muotoilu hybridityössä sekä vuoden 2024 muutosresilienssin vahvistaminen henkilöstön sitoutumista ja hyvinvointia tukemaan.
Hankkeen tavoitteet:
- Työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävän ja ylläpitävän kulttuurin edistäminen sekä kuluvan vuoden muutoksia ennakoivasti muutosjoustavuuden vahvistaminen henkilöstön keskuudessa.
- Työyhteisön uusien sähköisten työtapojen kehittäminen ja sujuvuuden lisääminen, psykologisen turvallisuuden, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä palautumisen edistäminen henkilöstön sitoutumista ja hyvinvointia tukevaksi toimintakulttuuriksi.
Menetelminä käytetään:
Luennot, pienryhmät/workshopit, fasilitointi, kyselyt, välitehtävät prosessin ylläpitämiseksi. Johdon/johtoryhmän coaching prosessin läpijohtamiseen ja ohjaamiseen.
Hankkeen tulokset
Hankkeen aikana tunnistettuja vahvuuksia työyhteisönä olivat sujuva ja tukea-antava työyhteisö ja -ilmapiiri, vahva ammattitaito ja tunnollisuus, organisaation pitkä historia, psykologisen turvallisuuden läsnäolo, työn merkityksellisyys, sähköisen järjestelmän organisoitu kouluttaminen sekä johtamistapojen variaatio. Työssä koettiin tärkeäksi taukojen merkitys ja laatu, päivittäisen työajan pitäminen järkevänä, keskittymisen yhtäjaksoisuuden optimointi, kalenterisuunnittelun tarpeellisuuden opettelu ja palauttavasta vapaa-ajasta huolehtiminen.
Merkityksellisenä nostettiin myös esiin epävarmuuden ja epätäydellisyyden sietäminen, tunteiden sallittavuus, mutta myös kunnioittava ja huomaavainen vuorovaikutus muutosprosessin aikana. Esihenkilöt pitivät tärkeänä valmentavalla otteella vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen olennaisuutta sekä esihenkilön oman jaksamisen tunnistamista sekä rajojen ymmärtämistä.
Hankkeen aikana keskustelukulttuurin avoimuus ja luottamuksellinen vuorovaikutus työyhteisössä säilyivät pääsääntöisesti ennallaan, mutta kehittymistä parempaan suuntaan oli havaittavissa. Sen heikentymistä nähtiin vain vähän. Työssäjaksamisen kannalta haasteeksi nousi hankkeen alussa työskentelytapojen sovittelun vaikeus sekä työmäärän lisääntyminen. Hankkeen jälkeen haasteellisena pidettiin työmäärän lisääntymistä ja muutoksiin sopeutumista. Hankkeen tuomien vaikutusten pysyvyyttä sekä muutosta käytännöissä arvelutti osaa henkilöstöstä.
Yhteistyön sujuvuuden kokemus työyhteisössä säilyi pääosin samana läpi koko hankkeen. Loppukysely osoitti, että työntekijöiden kokemus työhyvinvoinnista hankkeen aikana vahvistui. Henkilöstö koki hankkeen alussa oman työhyvinvoinnin painottuneen kohtalaiseksi, mutta hankkeen lopussa se nousi hyväksi, jopa kiitettäväksi. Samoin koettiin tärkeänä pysähtymistä tärkeiden asioiden äärelle sekä vuorovaikutuksen laadun parantumista. Kehittämisen ja oppimisen tarve nousi henkilöstöstä selkeästi esiin myös jatkossa. Erityisesti työskentelytapojen kehittämiseen sekä työstä ja työssä palautumiseen toivottiin lisää taitoja ja menetelmiä. Vaikka hanke vei omalta työltä aikaa, koettiin se pääosin tarkoituksenmukaisena ja ajatuksia herättävänä.
Työpaikan hyvä vuorovaikutus ja työhyvinvointiin panostava henkilöstö on iso valtti yhä kiireisemmän arjen
paineissa, työn vaativuuden kasvussa sekä viestinnän monimuotoistumisessa. Kun työyhteisö voi hyvin, toimii henkilöstön pysyvyys silloin erinomaisena mittarina. Tärkeinä on siis jatkuva työhyvinvoinnin tarkastelu sekä pienet ja isot yhteisöllisyyttä lisäävät toimet. Toisen kuuntelu ja sensitiivisyys samoin kuin kuulluksi tulemisen kokemus ovat yhtä tärkeitä turvallisen vuorovaikutuksen rakentamisessa. Kun työyhteisössä vallitsee luottamus itseen, toisiin ja organisaatioon, on välittävälle vuorovaikutukselle tilaa.