Mikä on ELY-keskuksen rooli ilmastotoimijana? Kun sitä lähdettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen aloitteesta selvittämään, alkuun sukellettiin lakiviidakkoon. Perusteellisen perkuutyön kautta syntyi jotain uutta: ilmastoperhe, joka tunnistaa merkityksensä koko kansallisen ilmastokokonaisuuden kannalta.
ELY-ilmastoasiantuntijaverkosto osallistui Kaiku-palkinto 2025 hakuun hankkeella
Ikkunat auki aluehallinon yhteistyölle – tiekartta- ja verkostotyö muutoksen pohjana
ELY-ilmastoasiantuntijaverkosto ja kehittämishanke saivat alkunsa edellisestä aluehallinnon uudistuksesta. Tässä yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskuksessa lähdettiin pohtimaan, millaisissa asioissa ELY-keskukset ovat keskeisiä ilmastotoimijoita.
”Kysyimme itseltämme, mikä on lakisääteinen ilmastopoliittinen rajapintamme ja mitkä asiat ilmastotyössä ovat meille keskeisiä. Huomasimme, ettemme ole ihan kartalla”, Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin ja johtava asiantuntija Valeria Kerkkä kertovat.
Niinpä Pirkanmaalla käärittiin hihat. Haasteeseen tarttui ympäristöministeriö, joka lähti vuonna 2019 rahoittamaan hanketta. Alueiden ilmastotyön merkityksen korostuessa aloitteelle nähtiin olevan selkeä tilaus.
”Asetimme tavoitteeksi valtakunnallisuuden eli koko ELY-keskuksen tehtäväkentän läpikäymisen poikkihallinnollisesti sekä kattavan asiantuntijaverkoston perustamisen, joka jää toimimaan hankkeen jälkeenkin”, ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman päällikkönä toiminut Olli-Pekka Pietiläinen toteaa.
Vauhtiin noin 200 lain ja asetuksen perkuutalkoilla
Hankkeen käynnistyessä edessä oli melkoinen savotta. Pian tunnistettiin, että ELY-keskusten tehtäviä ohjaa noin 200 lakia ja asetusta, ja että jopa 80 prosenttia kansallisesta päästökokonaisuudesta kulkee jollain tapaa ELY-keskusten kautta.
”Kaikki lait ja asetukset perattiin ELY-keskusten kanssa ilmastotyön näkökulmasta keskustellen ja jokaisessa ELY-keskuksessa työpajoja järjestäen, kunkin substanssialan asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen ja vahvaa vaikuttavuutta hakien”, Valeria kuvailee.
Lähtökohdaksi otettiin ajatus siitä, että toimivaa julkista hallintoa kehittämällä voidaan ottaa käyttöön uusia toimintatapoja poikkihallinnollisesti. Näin syntyi valtakunnallinen ilmastoasiantuntijaverkosto. Lisäksi työhön sitoutettiin virastojen työtä ohjaavat tahot. Työstä innostui myös maa- ja metsätalousministeriö, jonka tuen avulla saatiin muodostettua laaja tiekarttatiimi.
”Ymmärsimme, että ilmastotyö kuuluu jokaiselle”
Lakien ja asetusten perkuutyön jälkeen valkeni, että ELY-keskukset ovat tärkeitä ilmastotoimijoita ja että ELY-keskusten käsissä on merkittävä kansallinen ilmastokokonaisuus.
”Ymmärsimme, että ilmastotyö kuuluu jokaiselle. Lähes jokaisesta tehtävästä on mahdollista löytää ilmastokestävyyden edistämisen rajapintoja. Lähdimme pohtimaan, millaista vaikuttavuutta saisimme aikaan, jos kaikkea tehtäisiin ilmaston kannalta vähän paremmalla tavalla”, Soili sanoo.
”Ymmärsimme myös, että omien työtehtävien tarkastelu ja kehittäminen uudesta näkökulmasta on keino uudistaa omaa työtä ja löytää uutta motivaatiota. Oli ilo huomata, että ympäristöhallinnosta löytyy valtava määrä asiantuntemusta, josta voimme olla ylpeitä ja jota meidän tulisi siirtää tuleville polville”, Valeria lisää.
Mitä tästä kaikesta tekemisestä on opittu?
Yksi keskeisiksi oivalluksiksi osoittautui asiantuntijaverkoston perustaminen heti työn alkuvaiheessa. Kun kaikki pääsivät ideoimaan ”tyhjän paperin” äärelle ja rakentamaan uutta, syntyi aktiivinen, keskusteleva ja luonteva toimintakulttuuri.
”Alueellinen näkökulma osoittautui tärkeäksi. Vaikka lainsäädäntö on kaikille sama, virastojen toimintatavoissa ja painopisteissä on runsaasti vaihtelua. Keskinäinen benchmarkaaminen ja toisiltamme oppiminen rikastuttaa tekemistämme. Asiantuntijaverkoston tapaamisissa on aina ilo kuulla, mitä ja miten eri ELY-keskuksissa tehdään”, Valeria tuumii.
”Opimme, että ilmastotyön tulee olla osa toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Saimme mukaan kaikki ELY-keskuksia ohjaavat ministeriöt ja virastot, jolloin yksittäisten toimintatapamuutosten lisäksi ilmastotyön teemaa saatiin vietyä myös strategiatasolle ja osaksi tulosohjausta”, Soili sanoo.
”Ilmastonäkökulma voi tuottaa uutta sisältöä ja lisätä työmotivaatiota”, Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava asiantuntija Valeria Kerkkä (vas.) ja johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin sanovat.
Jokaisessa ELY-keskuksessa on nyt ilmastoasiantuntija
Ilmastoasiat ovat vuosien saatossa jalkautuneet läpi ELY-keskusten toiminnan. Ilmastovaikutusten arviointi on tehostunut merkittävästi ja työ kunta- sekä aluetason muiden toimijoiden kanssa tiivistynyt. Myös ELY-keskusten ilmastotyössä on tapahtunut kattava muutos.
”Ennen hankkeen alkua ilmastotyötä tehtiin satunnaisesti otona. Hankkeen aikana uusia asiantuntijoita rekrytoitiin, ilmastokysymyksiä lisättiin tehtävänkuviin, sisäisiä ilmastotiimejä perustettiin ja henkilöstöä innostettiin ilmastotyöhön läpi Suomen”, Valeria kertoo.
Vuoden 2024 loppuun mennessä jokaiseen ELY-keskukseen oli nimetty ilmastoasiantuntija ja sisäinen ilmastotyöryhmä. Lisäksi jokainen virasto osallistuu alueelliseen yhteistyöhön. Ilmastotyön tilanteesta kerätään tietoja ELY-keskuksilta puolivuosittain ja työn vaikuttavuutta seurataan.
Tärkeä oivallus: opettelemme ja teemme yhdessä
Työn sydämenä ja moottorina toimiva monialainen, aktiivinen ja idearikas ilmastoasiantuntijaverkosto elää nyt vahvasti ja voi hyvin. ”Ajattelu jalkautuu alueellisesti koko ajan tiekartan ohjaamalla tiellä. Jaamme keskenämme hyviä esimerkkejä, monistamme toimivia käytäntöjä, kokoamme yhteisiä lausuntoja, opettelemme ja teemme yhdessä. Kaikkien aktiviinen mukanaolo lisää työn vaikuttavuutta”, Soili sanoo.
”Ilmastotyö on ennen kaikkea ryhmätyötä yli alueellisten rajojen. Keskustelu, yhdessä oppiminen ja vertaistuki ovat keskeisiä toimintatapoja, kun haetaan muutoksen aihioita. Aina muutos ei ole helppoa, mutta silloinkin eteenpäin vie se, ettei työtä pohdita yksin”, Valeria lisää.
Olli-Pekka on samaa mieltä. ”Kun tällaista työtä tehdään, sitä on tehtävä koko kentällä laaja-alaisesti ja vuorovaikutteisesti. Vaikuttavuus syntyy yhdessä tekemisestä, yhteisöllisestä toiminnasta ja yhteisestä luottamuksesta. ELY-keskus on ilmastotyössä juuri oikeassa rajapinnassa. ELYn roolin ymmärtäminen ilmastotoimijana ja vihreän siirtymän eteenpäin viejänä on ollut hienoa hahmottaa.”
”Aina voi parantaa, mutta tässä on onnistuttu hyvin”
”Hanke lähti heti alusta alkaen kulkemaan kuin juna. Tätä toimintaa on ollut ilo rahoittaa ja seurata. Työ on synnyttänyt yhteen hitsautumista, innostumista ja tuloksia – uuden ilmastoperheen. Vaikka aina voi jotain parantaa, mielestäni tässä työssä on onnistuttu todella hyvin. En keksi mitään, mitä olisi voinut tehdä toisin”, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ilmastoratkaisujen vanhempana tutkijana tänä päivänä toimiva Olli-Pekka summaa koko hankkeen puolesta.
Ilmastoikkuna-verkkopalveluun on koottu kaikki työn tulokset ja kehittämiskohteet sekä asiakokonaisuuksia, jotka ovat ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavia ja joita ELY-tehtävissä voidaan edistää. Palvelusta jokainen voi myös löytää omia työtehtäviään koskevia kehittämisehdotuksia. Käy lukemassa lisää ja tutustumassa lähemmin osoitteessa https://ilmastoikkuna.ely-keskus.fi/
Top 5 kärkiasiaa ja oivallusta
- Oman työn ja yhteistyön arvostaminen – ilmastonäkökulma voi tuottaa uutta sisältöä ja lisätä työmotivaatiota.
- Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja niiden merkitys – aina ei tarvitse perustaa uutta.
- Yhteisöllisyys – jokaisen työllä on merkitystä ja yhteistyö on vaikuttavaa tekemistä.
- Muutosta tapahtuu – ei välttämättä isoin loikin, mutta pienelläkin kehittämisellä voidaan ottaa merkittäviä askelia.
- Kaksiportaisuus – asiantuntijatason ja ohjaavan tason yhdistäminen, keskinäinen vuorovaikutus.
