Hyppää sisältöön

Kysymyksiä & vastauksia

Mitä haluaisit kysyä?

  • Mitä valmentava ja oppiva työkulttuuri on?

    Valmentava ja oppiva työkulttuuri on ajattelu-, vuorovaikutus- ja toimintamalli. Se näkyy konkreettisina tekoina työyhteisön päivittäisessä työssä asiakkaiden, sidosryhmien ja kollegojen kanssa. Valmentava ja oppiva työkulttuuri on tarkoituksenmukainen organisoitumisen ja yhteistyön tapa ratkottavien haasteiden ja kysymysten ympärille. Sen kehittyminen edellyttää ainakin jossain määrin vastuun jakamista sinne, missä työtä tehdään eli työntekijöille.

    Luonteenomaista valmentavalle ja oppivalle työkulttuurille on työhön liittyvien asioiden tavoitteellinen ja yhteisöllinen ratkaiseminen sekä työyhteisön oppimisen ja kehittymisen korostuminen. Valmentava ja oppiva työkulttuuri perustuu vuorovaikutukseen, arvostukseen ja yhteistyöhön. Keskeistä on kuunteleminen ja kysymysten tekeminen – dialoginen vuorovaikutus.

    Valmentavan ja oppivan työkulttuurin osalta mikään organisaatio tai työyhteisö ei aloita alusta. Teilläkin valmentavan ja oppivan työkulttuurin piirteitä on jo aivan varmasti olemassa. Mieti omassa työssäsi tilannetta, jossa ratkoitte yhdessä jotain työhön liittyvää asiaa. Loitteko yhteistä käsitystä asiasta ja toitte keskusteluun erilaisia näkemyksiä? Ihmettelittekö ja teittekö kysymyksiä? Mietittekö ratkaisuja tai jonkin uuden asian kokeilemista? Jos vastasit kyllä, teillä on jo nyt valmentavaa ja oppivaa työkulttuuria.

    Lue lisää valmentavan ja oppivan työkulttuurin periaatteista ja rakennusaineista asiaa käsittelevästä bloggauksesta.

  • Mitä valmentava ja oppiva työkulttuuri ei ole?

    Valmentava ja oppiva työkulttuuri ei ole työstä erillistä tekemistä, projekti tai pelkkää viestintää. Se ei ole ylimääräinen tehtävä, jota tehdään muun työn ohessa. Se ei myöskään tarkoita sitä, että keskustelua ja vuorovaikutusta lisätään ilman tavoitetta ja tarkoitusta.

    Valmentava ja oppivan työkulttuuri ei ole valmis malli, jota voidaan monistaa virastosta ja työyhteisöstä toiseen, vaan työyhteisöjen on sovellettava valmentavan ja oppivan työkulttuurin ratkaisujaan omaan työhönsä sopivaksi. Valmentava ja oppiva työkulttuuri ei ole muuttumatonta, vaan kehittyy ja muuttuu jatkuvasti työn muuttuessa.

    Vaikka valmentava ja oppiva työkulttuuri edellyttää jossain määrin vastuun ja vallan siirtämistä työntekijöille, se ei tarkoita sitä, että johtajat eivät tee päätöksiä tai kerro omaa näkemystään.

  • Miksi valmentavaa ja oppivaa työkulttuuria tarvitaan?

    Yhä useammin vakiintuneet toimintamallit eivät pysty ratkaisemaan kaikkia työssä esiintyviä haasteita.  Yhteiskunta ja asiakkaat muuttuvat, lainsäädäntö muuttuu, uusia työtä muokkaavia välineitä ja teknologioita otetaan käyttöön. Jopa työn tarkoitus voi olla muutoksessa, kun asiaa katsoo pitkällä aikajänteellä. Työn paradigma on muutoksessa: yhteisöllinen, verkostomainen,  paradigma on syrjäyttämässä hierarkkista, valvontaan perustuvan teollisen paradigman.

    Julkisen hallinnon strategiassa kuvataan hallinnon monimutkaisuuden ja uudistumispaineen lisääntymistä:

    ”Tarve kehittää julkisten hallintojen toimintatapoja laajamittaisesti on tunnistettu jo pitkään. Esimerkiksi OECD:n julkaisut ja maa-arviot kirkastavat hyvin sitä, miten sekä toimintaympäristön että hallinnon sisäisen monimutkaisuuden lisääntyminen haastaa nykyisenlaisen julkisen hallinnon kykyä toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.”

    ”Kun sekä toimintaympäristön luoma että hallinnon sisäinen uudistumispaine lisääntyvät, hallinnon on edelleen turvattava perustuslailliset oikeudet sekä rakennettava yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Niiden toteuttamiseksi hallinnon on jatkuvasti etsittävä uusia tapoja toimia, tunnistettava toimivimmat työkalut ja vahvistettava kyvykkyyksiään.”

    Kompleksisiin, vaikeasti ennustettaviin haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaisia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja. Työyhteisöjen, organisaatioiden ja verkostojen on löydettävä tapoja oppia yhdessä entistä paremmin ja tehokkaammin. Valmentavan ja oppivan työkulttuuri auttaa vastaamaan tähän haasteeseen.

    Teollisesta-paradigmasta-yhteisolliseen-paradigmaan.pdf

  • Mitä valmentava ja oppiva työkulttuuri edellyttää johtamiselta?

    • Sen ymmärtämistä ja hahmottamista, miksi työkulttuurimme kaipaa muutosta juuri nyt.
    • Työhön liittyvää ihmettelyä yhdessä.
    • Luottamus siihen, että tiimit ja työntekijät pystyvät ratkomaan työhön liittyviä kysymyksiä itsenäisesti. Luottamus siihen, että työntekijöilläkin on strategista ajattelua.
    • Kysymysten esittämistä tiimille ja tiimiläisille, jotta heidän osaamisensa tulee käyttöön
    • Vastuun ja vallan antamista tiimille
    • Eri näkökulmien törmäyttämistä, myös tiimi- ja organisaatiorajojen yli
    • Valmentavan ja oppivan työkulttuurin idean miettiminen työn tekemisen arjen kautta. Missä arjen tilanteissa valmentavan ja oppivan työkulttuurin pitäisi meillä näkyä?

  • Mitä hyötyä valmentavasta ja oppivasta työkulttuurista on?

    • Muutoskyky voimistuu kun ongelmia ja mahdollisuuksia opitaan lähestymään ennakoivasti, ratkaisukeskeisesti ja tavoitteellisesti yhdessä ja useammasta näkökulmasta.
    • Asiakkaiden palveleminen paranee, kun heidän tarpeensa pystytään tunnistamaan ja löytämään niihin joustavasti ratkaisuja.
    • Työ on yhä enemmän asiantuntijatyötä, joka vaatii kriittistä ajattelua ja itsenäistä päätöksentekoa. Valmentava ja oppiva työkulttuuri tukee asiantuntijoita ja heidän vapauttaan tehdä työhönsä liittyviä arvioita yksin ja yhdessä.
    • Resilienssi kasvaa kun asioita opitaan näkemän useammassa mittakaavassa ja useasta näkökulmasta. Etsitään aina polkua eteenpäin.
    • Siilorajat heikentyvät kun luodaan mahdollisuuksia rajoja ylittäville merkityksellisille kohtaamisille, opitaan näkemään ja kuulemaan mitä muut ajattelevat työstään
    • Yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan paremmin kun asioita henkilökohtaistetaan ja merkityksellistetään tasavertaisessa dialogissa
    • Oppiminen nopeutuu jos varataan silloin tällöin aikaa pysähtymiselle, reflektiolle ja ihmettelylle
    • Valmentavan ja oppivan työotteen harjoittaminen levittää ympärilleen arvostavaa vuorovaikutusmallia, joka näkyy myös asiakkaalle. Kun henkilöstöä/kollegaa lähestytään kysellen ja kuunnellen, henkilöstö/kollega kuuntelee omalta osaltaan asiakkaita enemmän.
    • Työntekijöiden työhyvinvointi ja motivaatio kehittyy, kun heidän osaamistaan arvostetaan ja itseohjautuvuutta ja oppimista tuetaan
    • Työhyvinvointi paranee kun työntekijät tunnistavat entistä paremmin omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan sekä työtä opitaan pohtimaan ja kehittämään yhdessä.
    • Valtionhallinnon vetovoima työnantajana kehittyy, kun kulttuuri vastaa nuorempien sukupolvien odotuksia työelämälle