Rakenna vahvuuksien varaan

Merkityksellinen elämä – onnellisuuden universaali kulmakivi – on mahdollinen, kun voimme käyttää vahvuuksiamme jonkin itseämme suuremman päämäärän hyväksi. Voimme elää aidosti omannäköistä elämää. Koska valtiolla työskentelevät kokevat tekevänsä mielekästä ja merkityksellistä työtä muita toimialoja enemmän, antaa tämä erinomaisen lähtökohdan myös hyvien organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiselle.

Vahvuusperusteinen kehittäminen lähtee liikkeelle hyvän ja toimivan näkemisestä, sen analysoimisesta ja mallintamisesta. Se on paitsi taitojen, lahjakkuuksien, voimavarojen ja hyveiden näkemistä ja kehittämistä, myös niiden haastamista. Heikkouksia on meillä kaikilla, se on vain hyväksyttävä, ja niitä voi tietysti aina kehittää. Kuka viisas se kuitenkin sanoikaan, että kehittämällä heikkouksiamme päädymme kuitenkin enintään keskinkertaisiksi?

Todellinen potentiaalimme piilee vahvuuksissamme. Vahvuuksiin keskittymisellä on monia hyötyjä. Sen avulla voidaan lisätä tyytyväisyyttä elämään ja työhön, itseluottamusta, sitkeyttä, tehokkuutta ja tuotteliaisuutta. Vahvuudet auttavat meitä mallintamaan, laajentamaan ja jalostamaan asioita. Kun näemme vahvuuksia muissa, yhteistyö ja arvostus kasvavat. Pystymme myös kehittämään heikkouksiamme tehokkaammin.

Organisaatio, joka pystyy hyödyntämään kaikkien työntekijöidensä vahvuuksia päämääränsä hyväksi, omaa lähes ehtymättömän elinvoimaisuuden ja luovuuden mahdollisuuden. Vahvuuksia on paitsi yksittäisillä työntekijöillä, myös tiimeillä ja koko organisaatiolla. Niitä on vain opittava näkemään vähintään yhtä selvästi kuin kehittämisen kohteitakin.

Vahvuuksissa piilee energiaa ja elinvoimaa

Erilaiset vihjeet omassa ja muiden toiminnassa auttavat tunnistamaan omia ja toisten vahvuuksia. Vahvuuksien käyttämiseen liittyvät elinvoima, energia ja tahto käyttää ja kehittää niitä edelleen.

Vahvuuksia ovat muiden muassa: aitous, toisinnäkeminen, tyyneys, muutosmyönteisyys, myötätuntoisuus, kilpailullisuus, yhteyksien luominen, seikkailullisuus, luovuus, rohkeus, uteliaisuus, optimismi ja toiveikkuus.

Vahvuuksiin kuuluvat myös yksityiskohtien taito, uudelleen järjestäminen, energisyys, tasavertaisuus, asioiden selittäminen, kiitollisuus, kasvuhakuisuus, huumori, kuunteleminen, ehtoja asettamaton hyväksyminen, ihmissuhteiden syventäminen ja sitkeys.

Vahvuuksista puhuessamme olemme energisiä, itsevarmoja, aitoja, käytämme vivahteikasta kieltä ja pystymme antamaan nopeita vastauksia. Heikkouksista puhuessamme sen sijaan takeltelemme ja vetäydymme itseemme. Energiatasomme laskee ja käytämme negatiivisia ilmauksia.

Arvostava haastattelu

Professori David Cooperrider on kehittänyt vahvuuksien huippuhetkien analyysiä ja mallintamista varten ns. arvostavan haastattelun (Appreciative Inquiry). Harjoituksessa keskitytään tutkimaan, missä olemme ainutlaatuisen hyviä, miten sitä tehdään lisää ja mitä tulevaisuudenkuvia ja innovaatioita siitä syntyy.

Arvostavan haastattelun lähtökohtana on, että kaikissa yksilöissä, yhteisöissä ja organisaatioissa on jotain arvokasta ja toimivaa. Se on vain löydettävä. Toisaalta ajatellaan, ettei mikään ongelma ilmene yksilön, ryhmän tai organisaation elämässä koko aikaa. Kieli, jota käytämme, luo todellisuutta ja se, mihin huomiomme suuntaamme, lisääntyy. Miksi emme siis pysähtyisi onnistumisten äärelle?

Meillä kaikilla on jotain annettavaa ja opittavaa toisiltamme. Erilaisuus on rikkaus.

Arvostavassa haastattelussa hyödynnetään ihmisen kokemuksia ja menneisyyttä kokonaisuutena voi-mavarana. Mikä toimi, mitä osataan jo ja missä on onnistuttu. Mitä onnistumiset ihmisestä/ryhmästä ja hänen/sen taidoistaan, voimavaroistaan ja arvoistaan kertovat? Mikä häntä/ryhmää energisoi? Miten vahvuuksia voisi hyödyntää tulevaisuudessa?

Arvostavaa haastattelua voi käyttää apuna esim. kehityskeskusteluissa, ryhmän työn suunnittelussa, tutustumisessa, ongelmaratkaisussa, etc.

Arvostavan haastattelun yhteydessä puhutaan joskus neljästä D:stä: Discover, dream, design & deliver. Löydä, unelmoi, sovella, kokeile.