Hyppää sisältöön

Yhteiskunnan resilienssi

Resilienssi-termillä kuvataan myös mm. ekologisten, sosiaalisten tai taloudellisten järjestelmien selviytymistä ja muutosjoustavuutta, palautumista ja uudistumista suhteessa ympäristöönsä ja sen muutoksiin.

Yhteiskunnan resilienssi on varsin moniulotteinen ilmiö. Valtion virastot ja laitokset ja demokraattinen poliittinen valta ovat osa sitä. Yhteiskunnan resilienssiin vaikuttaa muiden muassa vahva, luottamukseen perustuva ja uudistumiskykyinen hallinto, joka pystyy toisaalta moniarvoiseen keskusteluun ja pohdintaan niin organisaation sisällä kuin muunkin yhteiskunnan ja kansainvälisen yhteisön kanssa ja toisaalta tehokkaaseen, läpinäkyvään päätöksentekoon. Tarvitaan myös vahvaa sosiaalista yhteisöllisyyttä, osallisuutta, osallistumista ja luottamusta – kuten yksittäisen organisaationkin kohdalla.

Kokonaisinfrastruktuurin toimintakyky ja huoltovarmuus eritoten energian, vesihuollon, tietoliikenteen, terveyden ja ravinnon osalta ovat elintärkeitä. Lisäksi monipuolinen talous, jossa on erilaisia toimialoja ja markkinoita, vähentää riippuvuutta yksittäisistä sektoreista ja auttaa lievittämään riskejä. Tätä tukee vahva ja kattava koulutusjärjestelmä: hyvin koulutettu väestö pystyy paremmin sopeutumaan muutoksiin ja hyödyntämään eteen nousevia mahdollisuuksia.

Yhteiskunnan resilienssiä rakennetaan moniäänisesti poliittisten vallanpitäjien, hallinnon, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden yhteistyöllä. Julkisella sektorilla on tässä merkittävä rooli osallisuutta tukevien ja mahdollisuuksia luovien rakenteiden tuottajana.

Näkökulmista yhteiskunnan resilienssiin voit lukea lisää esimerkiksi seuraavista Valtiolla.fi:ssä julkaistuista eri alojen asiantuntijoiden haastatteluista: Resilienssi on hyvinvoinnin ja lähde ja elinvoiman säie, Demokratia tuottaa resilienssiä – ja se on pelastettavissa ja Huoltovarmuus nyt – tilannekuva tulevaisuuteen. Kannattaa tutustua myös Antti Huntuksen artikkeliin, jossa kuvataan kulttuurin merkitystä vakauden luomisessa.

Kokonaisturvallisuuden käsitteestä ja yhteiskunnan resilienssistä kiinnostuneiden kannattaa yllä mainittujen lisäksi tutustua muiden muassa v. 2019 valtioneuvoston julkaisusarjassa julkaistuun Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi raporttiin ja kuunnella Jaakko Tapanisen isännöimien ProCast-podcastien jaksot, joissa haastatellaan sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoa ja VTT:n johtavaa tutkijaa, dosentti Mika Niemistä.