Resilienssi on prosessi, jossa jäsennämme maailmaa ja kokemuksiamme. Se on valmiuksia, kykyjä, tietoa, taitoa ja tahtoa ajatella ja toimia. Resilienssin voi nähdä nopeana ja joustavana palautumisena (bounce back) tilannetta edeltävään tilaan ja toimintaan tai uudistumisena ja oppimisena niin, että uusi tilanne koetaan lopulta entistäkin paremmaksi (bounce forward). Molempia tarvitaan.
Yksilöiden resilienssin kulmakivinä mainitaan usein riittävät fyysiset ja psyykkiset voimavarat ja niistä huolehtiminen, myönteinen asenne, mielen joustavuus, tulevaisuuteen suuntautuneisuus sekä hyvät sosiaaliset verkostot ja ihmissuhteet. Keskeistä on myös kyky pyytää ja vastaanottaa apua.
Yksilö ei kuitenkaan toimi umpiossa vaan on suhteessa ympäristöönsä. Niin kutsutun hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkoineen katsotaankin olevan oleellinen osa yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä. Myös organisaation kulttuurilla ja rakenteilla on iso merkitys työntekijöiden resilienssin tukemisessa haastavissa tilanteissa.
Resilienssi ei tee ketään vastustuskykyiseksi jatkuvalle kuormitukselle eikä vastoinkäymisille, jotka sinänsä ovat luonnollinen osa elämää. Oleellista on valmiutemme suhtautua niihin ja käsitellä niitä.
Yksinkertaisimmillaan omaa resilienssiään voi tutkia vaikka kysymällä itseltään, miten reagoin, kun kohtaan vastoinkäymisiä, ristiriitoja, ongelmia, muutoksia? Kun asiat eivät menekään odotetulla tavalla, miten valmentaudun ja palaudun?
Miksi resilienssi auttaa
Elämä, myös hyvä elämä, pitää sisällään muutoksia ja vastoinkäymisiä. Emme voi aina tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Resilienssi tuo voimavaroja kuormittaviin tilanteisiin, auttaa suhteuttamaan asioita ja toimimaan joustavammin – tai ylipäätään pysymään toimintakykyisenä. Resilientti yksilö ymmärtää ja kykenee myös hakemaan ja pyytämään apua silloin, kun sen aika on. Miksei sama pätisi myös organisaatioon: resilientissä organisaatiossa tiedetään, minkä muun organisaation, verkoston tai asiantuntijan kanssa olla yhteydessä missäkin asiassa.
Kun tajuaa, ettei kaikki ole itsestä kiinni tai että kaikki mokaavat, on helpompi suhtautua tilanteisiin vähemmän latautuneesti, uteliaastikin ja nähdä ne oppimisen mahdollisuuksina. Silloin myös palautuminen nopeutuu.
Tutustu lisää
Kuuntele Psykopodia-podcastia tekevän Nina Lyytisen resilienssikeskustelu KT, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Tuija Hytösen kanssa.
Kuuntele ProCast-podcast sarjan jakso 56, jossa Jaakko Tapanisen haastateltavana on professori, aivotutkija Minna Huotilainen.
-
Tehtävä: Oman resilienssityylin tunnistaminen
Alla olevassa taulukossa on kuvattu viittä erilaista selviytymistyyliä. Pohdi, miten hyödynnät niitä omassa arjessasi.
Millaisia selviytymistyylejä sinä käytät kuormittavassa tilanteessa? Anna kullekin tyylille osuus 0 – 100% sen mukaan, miten tutulta ja omalta kukin tyyli sinulle tuntuu. Anna osuudet sillä tavoin, että kokonaisarvo on 100%.
Selviytymistyyli % osuus omassa toiminnassa Olen kognitiivisesti suuntautunut selviytyjä Esimerkiksi: käyn haastavaa asiaa mielessäni läpi ja yritän löytää ratkaisun, etsin asiasta lisätietoa ja perusteluja, pohdin mitä voisin asiasta oppia ja suunnittelen, miten toimin seuraavalla kerralla, kun vastaava asia tapahtuu.
Olen tunteellisesti suuntautunut selviytyjä Esimerkiksi: työstän kielteisiä tunteitani ja tunnistan myönteisiä tunteita vaikeaan asiaan liittyen, pyrin tunnistamaan mahdollisuuksia ja toivoa.
Olen sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä Esimerkiksi: hakeudun juttelemaan jollekin ihmiselle asiasta, otan asian puheeksi ryhmän palaverissa, kahvitauolla, jossain verkostossa, jaan kokemukseni.
Olen henkisesti suuntautunut selviytyjä Esimerkiksi: teen ennen tai jälkeen hankalan tilanteen jonkun rentoutumis- tai mielenhallintaharjoituksen tai henkisen rituaalin, hiljennyn ja rauhoitun hetkeksi, pyrin ymmärtämään erilaisia tapoja ajatella ja toimia.
Olen kehollisesti suuntautunut selviytyjä Esimerkiksi: lähden lenkille, käyn saunassa, avaan ErgoPron ja teen taukojumpan.
Yhteensä Kun olet tehnyt arviosi, pohdi yksin tai parin tai ryhmän kanssa, mitä voisit tästä oppia. Miltä profiilisi näyttää? Painottuuko jokin tietty tyyli vai käytätkö useampaa tyyliä? Mitä keinoja haluaisit vahvistaa? Miten voisit sitä tehdä? Mistä saisit siihen tukea?
Keskustelua voi jatkaa myös ryhmässä – millaisia erilaisia profiileja työyhteisössäsi on? Miten voitte tukea toinen toisianne?