Työpajaan varataan noin 2–3 tuntia.
Ohessa ohjelmaehdotus. Muokkaa kunkin osa-alueen viitteellistä aikaa käytettävissä olevan kokonaisaikanne puitteisiin sopivaksi.
- Työpajan käynnistäminen ja tarkoitus, alustus, n. 10 min
- Toimintaympäristön muutosten tunnistaminen, pienryhmä n. 10 min
- Organisaation toiminnan jännitteiden tunnistaminen, pienryhmä n. 10 min
- Yhteiskeskustelu, n. 10 min
- Jänniteparin tutkiminen, pienryhmä n. 10 min
Tauko - Vaikutussuhteet jännitteen ääripäiden välillä, pienryhmä n. 12 min
- Näkökulmien tutkiminen, pienryhmä, n. 10 min
- Jännitekarttojen jakaminen ja reflektio, yhteiskeskustelu 20 min
Vaihe 1: Työpajan käynnistäminen ja tarkoitus
Kertaa ennen työpajaa tämän sivuston sisältö. Pidä työpajan aluksi lyhyt alustus resilienssistä sekä jännitteistä ja jännitepareista. Kertaa myös keskeiset käsitteet, jotta kaikki pääsevät yhteiselle kartalle. Muokkaa vaikka oheista tekstiä teidän organisaationne kieleen sopivaksi.
“Tervetuloa jännitteiden äärelle jakamaan, kuulemaan ja luomaan yhteistä ajattelua. Jännitetyöpajojen tarkoitus on luoda utelias, tutkiva ja turvallinen ympäristö, jossa voimme kaikki keskustella ja jakaa ajatuksia ja ymmärrystä erilaisista meidän virastostamme ja sen toimintaympäristöstä nousevista jännitteistä. Jokaisen osallistuminen on yhtä tärkeää. Olennaisempaa kuin ratkaisut – vaikka nekin ovat tärkeitä – on tässä työpajasarjassa kehittää rakentavaa vuoropuhelua ja ymmärrystä siitä, miten me organisaationa kohtaamme ja ajattelemme yhdessä arjessamme ilmenevistä jännitteistä.
Tämän ja näiden muiden työpajojen taustalla on aina kysymys: miten voimme reagoida ja sovittautua viisaasti virastomme muutoksiin, juontavat ne sitten joko toimintaympäristöstä tai organisaatiomme sitältä. Miten kohtaamamme jännitteet auttavat meitä siinä?
Resilienssi on vuorovaikutuksen näkökulmasta kyvykkyyttä tutkia ja keskustella jännitteitä synnyttävistä asioista.
Kuten sanoin, työpajojen tarkoituksena ei ole ratkaista yksittäisiä jännitteisiä asioita. Sen sijaan niiden tarkoituksena on luoda turvallinen ympäristö, missä tunnistaa ja tutkia jännitteistä.
Olemme koonneet työpajan osallistujat niin, että saamme erilaista kokemusta ja näkemyksiä esille tavanomaisesta poikkeavina yhdistelminä. Näin saadaan rikkaampaa ajattelua, ja ennen kaikkea kasvatettua valmiuksiamme virastona reagoida keskinäisen ymmärryksen pohjalta.”
Vaihe 2: Toimintaympäristön muutosten tunnistaminen
Tämän vaiheen tavoitteena on virittää lyhyesti osallistujia katsomaan ja sanoittamaan sitä, miten organisaation toimintaympäristö muuttuu. Jakaannutaan kolmen tai neljän hengen ryhmiin. Ryhmät keskustelevat seuraavista aiheista:
- Millä tavoin virastomme toimintaympäristö on muuttumassa?
- Miten se näkyy arjessamme ja toiminnassamme tällä hetkellä?
Lopuksi fasilitoijana pyydät muutamaa paria jakamaan jotain keskustelustaan. Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus tehdä varsinaista sisällönpurkua, vaan ainoastaan luoda tunnelmaa ja katsoa, millaisen asian äärellä keskustelu on ollut.
Vaihe 3: Organisaation toiminnan jännitteiden kokemuksellinen tunnistaminen
Esittele oheinen kuva, joka ilmentää sitä, kuinka nykyisessä kompleksisessa toimintaympäristössä on ennakoimattomuutta ja epävarmuutta (kuvan vaakataso) sekä erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka näissä epävarmoissa olosuhteissa toimia ja edetä (kuvan pystytaso). Tällaisissa olosuhteissa syntyy väistämättä jännitteitä.
Kuva Jani Snellman
Voit myös muistuttaa, että sen lisäksi, että jännitteet ovat osa organisaatioiden normaalia arkea, monet jänniteparit ovat luonteeltaan pysyviä. Niihin ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan sopivaa tapaa toimia joudutaan aina harkitsemaan tilanteen mukaisesti.
Lyhyen alustuksesi jälkeen keskustelkaa pareittain tai kolmikoissa siitä, miten kukin osallistuja on havainnut toiminnan jännitteitä työssään tai organisaation keskusteluissa. Pyydä pareja kirjaamaan tunnistamiaan jännitteitä ja pohtimaan, löytyisikö niille jännitepareja. Hyödyntäkää oheista työpohjaa.
Vaihe 4: Yhteinen jakaminen
Palatkaa yhteen. Pyydä kutakin paria tai kolmikkoa vuorotellen jakamaan havaintojaan samalla, kun toiset keskittyvät kuuntelemaan. Kokoa havainnot yhteen seinälle tai virtuaaliselle valkotaululle.
Vaihe 5: Jänniteparin tutkiminen
Pyydä pareja tai kolmikoita nyt valitsemaan yksi jännitepari tarkempaa tutkimista varten kaikista niistä pareista, joita yhteisen keskustelun aikana nostettiin esille. Se voi olla noussut esille parin omassa keskustelussa tai olla toisten mainitsema.
Jaa pareille – tai kolmikoille – oheinen työpohja. Pyydä heitä keskustelemaan siitä, millaisista asioista ja elementeistä jännitteen osapuolet koostuvat.
Nyt olisi varmasti jo tauon paikka.
Vaihe 6: Vaikutussuhteet jännitteen ääripäiden välillä
Parit/kolmikot jatkavat nyt työtään valitsemansa jännitteen parissa. Tarkoituksena on tutkia, miten eri tavoin valitun jännitteen ääripäät vaikuttavat toisiinsa.
Tähän vaiheeseen on kaksi eri työpohjaa. Tutustukaa niihin aluksi yhdessä. Isompaan siniseen laatikkoon kirjataan kuvaus siitä, miten vasemman puolen jänniteteema vaikuttaa oikean puolen jänniteteemaan. Tutkikaa tarkemmin kahta eri vaikutusta. Pienempiin sinisiin laatikoihin edellisen alle kirjataan, millaisista asioista, tapahtumista, elementeistä vaikuttaminen koostuu.
Toiseen diaan kirjataan vastaavasti oikean puolen jännitteen vaikutusta vasemmanpuoleiseen.
Kannusta jokaista paria tutkimaan tätä rohkeasti ja avoimin mielin, karsimatta. Ei ole niin olennaista, onko asia aivan oikein vai ei. Olennaista on kokeilla uteliaasti ja rohkeasti millaisia vaikutussuhteita tuntuisi työssänne ilmenevän oman kokemuksen pohjalta.
Vaihe 7: Näkökulmien tutkiminen
Pyydä pareja tai kolmikkoja liittymään yhteen toisen parin tai kolmikon kanssa. Näissä ryhmissä on tarkoitus jakaa, millaisista näkökulmista parit ovat nimenneet työpohjissa näkyviä jännitteiden elementtejä. Pyydä pareja kirjaamaan näitä elementtejä oheiselle dialle.
Vaihe 8: Jännitekarttojen jakaminen yhteisessä keskustelussa
Palatkaa nyt kaikki yhteen. Pyydä kutakin pienryhmää vuorollaan esittelemään jännitekarttansa lyhyesti. Kuuntele tarkalla korvalla. Tehtävänäsi on työpajan jälkeen kiteyttää havainnot muutamasta useimmin mainitusta jänniteparista samalle karttapohjalle kuin ryhmätkin.
Työpajojen välillä
Koosta erilaiset jänniteparit yhteen kuvaan kaikista ensimmäisen työpajan materiaaleista. Hyödynnä alla näkyvää työpohjaa.
Tämän jälkeen valitse kaksi tai korkeintaan kolme eniten mainittua jänniteparia ja koosta niistä kustakin karttakuva oheiselle työpohjalle.
Lähetä nämä koosteet seuraavan työpajan osallistujille. Pyydä heitä tutkimaan kuvia erityisesti kahden kysymyksen avulla ennen seuraavaa kokoontumista:
1) Miten tunnistettavina ja keskeisenä koet mainitut jänniteparit oman työsi ja roolisi näkökulmasta?
2) Millaisia organisaation toimintaan liittyviä asioita jännitteisiin liittyy omien kokemuksiesi pohjalta?