Vastuullisuus ja kestävyys ovat Suomenlinnan DNA:ssa

Suomenlinnan aluetta hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta. Alue on vilkkaan matkailukohteen lisäksi Helsingin kaupunginosa asukkaineen ja yrittäjineen. Ainutlaatuisen Unescon maailmanperintökohteen monimuotoisia vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulmia valottaa matkailuasiantuntija Milla Öystilä.

”Meillä on suojeltu maailmanperintökohde, jossa on asukkaat sekä yrittäjät, joiden pitää tulla toimeen valitulla liikeideoillaan ja tuottaa palveluja. Tämän lisäksi on kävijät. Täytyy olla kultainen keskitie arkielämän, asumisen, työnteon ja vierailun välillä”, Milla kuvaa toiminnan ydintä.

Valtiokonttorin vastuullisuustiimi pääsi helmikuisena pakkaspäivänä vierailemaan Suomenlinnassa. Talvikaudella on omanlaiset vaikutuksensa Suomenlinnan ympäristöön ja toimijoihin vilkkaan kesäkauden jäljiltä. Tavoitteena on, että toimijoita ja vuokralaisia tuettaisiin alueella ympärivuotisesti esimerkiksi erilaisten yhteistyömahdollisuuksien muodossa. Talven yhä vaihtelevampien sääolosuhteiden vaikutukset luontoon pyritään huomioimaan muun muassa kävijöiden ohjeistuksessa.

Suomenlinnassa tavallinen arki yhdistyykin suuriin kävijämääriin. Vierailijoiden määrä on kasvanut noin miljoonaan kävijään vuosittain. Kestävällä matkailulla pyritään minimoimaan matkailun negatiiviset vaikutukset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset kohteessa.

Kestävän matkailun työtä hoitokunnassa ja toimijaverkostossa

Hoitokunta on laatinut Kestävän matkailun strategian, jonka kohteena ovat toimijat ja vuokraajat. Strategian päivitystyö on alkamaisillaan ja myös tulevan strategiakauden tavoitteena on säilyttää Suomenlinnan asema vastuullisen matkailun kärkikohteena. Pitkäjänteinen työ kestävien toimintatapojen eteen jatkuu yhdessä toimijoiden parissa.

Matkailukohteena Suomenlinna on ollut ensimmäisten joukossa saamassa Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -merkin. Tähän mennessä kahdeksan Suomenlinnan hoitokunnan toimijaverkostoon kuuluvaa yritystä on saanut kyseisen merkin, ja tämän vuoden aikana mahdollisesti kaksi uutta yritystä pääsee niin ikään merkin piiriin.

”Ulkopuolisen toimijan auditoimat sertifikaatit ja merkit kirittävät toimintaa. Meillekin kohteenhoitajana antaa varmenteen toiminnan kestävyydestä”, kertoo Milla.

Hoitokunnan työyhteisössä pidetään yhteisesti huolta kestävyydestä. Milla kertoo, että tarvetta ei ole ollut hyvin tiukoille ohjeistuksille, vaan henkilöstö innostuu lähtemään mukaan kestävyyden edistämiseen itsestäänkin.

”Voi olla, että tänne ehkä valikoituu henkilöstöksi sen tyyppisiä ihmisiä työskentelemään, keitä kiinnostaa lähtökohtaisesti kulttuuriympäristön suojelu, luonto ja Itämeri ”, arvioi Milla.

Moniammatillinen vuoropuhelu ja viestinnän rooli

”Viestintä on tekemisen ohella se tärkein asia. Kestävän matkailun matkalla on tullut se oppi, että emme ole valmiita, mutta olemme matkalla. Myös pienet asiat ovat tärkeitä: kun rupeaa kasaamaan pieniä asioita yhteen, niin huomataan, että onkin itseasiassa tehty aika isoja asioita.”

Monella organisaatiolla onkin ylätason pitkäjänteiset tavoitteet, mutta käytännöt voivat olla pieniä ja arkisiakin asioita. Monet asiat toteutuvat ilman, että niistä erikseen viestitään. Esimerkiksi Suomenlinnasta Milla nostaa Ehrensvärd-seuran lasten seikkailukierrokset. Kierrosten reittisuunnittelun yhteydessä on huomioitu osallistujien vaikutus ympäröivään luontoon, tunnistettu haastavat paikat ja sisällytetty kierroksen käsikirjoitukseen luonnonsuojelun teemoja sekä otettu huomioon osallistujien ohjeistus reitin varrella.

”Tätä mietimme, että sekä virastossa että yhteistyökumppaneiden kanssa pitäisi tuoda tällaisia esimerkkejä esiin. Helposti ajatellaan, että kestävyystyö on hyvin strategista ja korkealentoista. Voi olla kuitenkin hyvin arkisia tekoja, joita tehdään moniammatillisesti yli tiimi- ja osastorajojen”, kuvaa Milla.

Kestävyysviestinnässä voidaan toteutuneiden tekojen lisäksi kertoa myös keskeneräisistä asioista, joita kehitetään edelleen. Kestävyyteen liittyvässä viestinnässä läpinäkyvyyttä ja luottamusta voi lisätä se, että kerrotaan, missä toiminnassa mennään tällä hetkellä.

”Vaikka ei olisi vielä täysin valmista, voidaan kuitenkin aloittaa tavoitteen eteen tehtävä työ ja kirjata, että tänä vuonna olemme aloittaneet tämän. Vaikka ei välttämättä tulisi tänä vuonna valmiiksi, niin olemme matkalla — se on tärkeä tieto meille itsellemme ja siitä voimme viestiä myös muille”, kertoo Milla.

Yhteisestä työskentelystä oppeja kestävyyden edistämiseen

Kestävät virastot -hankkeessa mukana ollut Suomenlinnan hoitokunta korostaa yhteistyön merkitystä yhteisten kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkistä oppiminen ja innostuminen ovat yhteisen työskentelyn hyötyjä. Hanke poiki myös Kaiku-palkinnon.

”Hankkeeseen liittyvä aloitustyöpaja oli tietynlainen lähtölaukaus siihen, että jaetaan yhdessä esimerkiksi lajitteluun liittyviä asioita sekä käytetään muiden toimia myös esimerkkinä. Hankkeen myötä jatkettiin kiinnostavia keskusteluja ja yhteinen päätöstilaisuus pidettiin täällä Suomenlinnassa, jossa niin ikään saimme jatkaa inspiroivaa keskustelua”, kuvailee Milla.

Milla kertoo, että valtionhallinto on otollinen ympäristö jakaa hyviä käytäntöjä, mutta myös epäonnistumisia. Toimintakulttuuri on sellainen, että virheistä voidaan oppia yhdessä ja niitä ei tarvitsisi pelätä. Kokeilujen avulla voidaan löytää hyvät toimintatavat.

”Monesti sanomme, että kun ollaan valtiolla töissä, niin tämähän on paras tapa jakaa oppeja valtion toimijoiden välillä. Näkisin tämän myös vastuullisena yhteisten varojen käyttönä, että halutaan jakaa hyviä käytäntöjä, mutta myös niitä, mitkä eivät välttämättä toimi”, kiteyttää Milla.

Rantaroskaseuranta esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöhankkeesta

Merellinen ympäristö on keskeinen osa Suomenlinnan aluetta. Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Rotary ja Pidä Saaristo Siistinä ry ovat hoitokunnan yhteistyökumppaneita roskaantumista koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä. Työtä tehdään Suomenlinnan Susisaaren Patterilahdella, jossa alueelle kulkeutuneet roskat lasketaan ja luokitellaan seurantapäivinä. Seurannan tavoitteena on tarkastella, mitä roskaa merivirrat kuljettavat alueelle, ja saada tarkempi käsitys roskaantumisen lähteistä. Rannalta löytyviä roskia ovat tyypillisimmin muun muassa tupakantumpit, muovi ja rakennusjätteet.

Hankkeessa on käynnissä nyt kolmas vuosi. Milla nimeää hankkeen erityiseksi onnistumiseksi monen toimijan yhteistyön. Hankkeen toteutumisen kannalta virastojen ja järjestöjen lisäksi vapaaehtoisten tekemällä työllä on suuri merkitys.

”Aina jos pystytään lähtemään tällaisiin hankkeisiin mukaan tai olla esimerkkeinä, niin se on meille hyvin arvokasta. Tällaista ei voitaisi tehdä yksin”, kertoo Milla.

Vastaavanlaiseen yhteistyöhankkeeseen lähtemisessä Milla pitää tärkeinä tekijöinä avointa mieltä ja valmiutta lähteä mukaan. Uudet verkostot ja yhteistyöt poikivat myös uusia mahdollisuuksia kestävyyden edistämisen saralla.

Tutustu Suomenlinnan hoitokunnan vastuullisuusnäkökulmiin hoitokunnan verkkosivuilta.

Natalien henkilökuva

Kirjoittaja

Natalie Alén

Korkeakouluharjoittelija, Valtiokonttori

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *