Kaiku-kehittäjäverkosto

kaiku-logo ilman alaosaa

Kaiku-kehittäjät ovat organisaatioiden omia asiantuntijoita, jotka ovat käyneet strateginen työhyvinvointi -painotteisen Kaiku-koulutuksen (2002-2018) tai Valtiokonttorin uudistetun kehittäjävalmennuksen (2020 =>). He toimivat organisaatioissaan työhyvinvoinnin ja/tai työn ja työyhteisön kehittämisen asiantuntijoina johdon, esimiesten ja muun organisaation tukena. Yhdessä he muodostavat Kaiku-verkoston.

Kaiku-kehittäjän periaatteet

Ihmislähtöisyys: Kehittämissä etusijalla ovat ihmisten (asiakkaiden, työntekijöiden) näkökulma

Monialaisuus: Kehittäjät tulevat eri toimialoilta ja organisaation tasoilta. He tekevät työtään oman substanssinsa ja kontekstinsa puitteissa siinä roolissa, mikä hänelle parhaiten sopii.

Systeemisyys: Kehittäjät tuntevat käytännön työtä ja sen tekijöitä. Toisaalta he myös tunnistavat rakenteet ja yhteydet, joissa yksilöt ja ryhmät toimivat. Kehittämisessään he osaavat ottaa nämä eri tasot huomioon. Kaiku-kehittäjä on eri tasojen välinen tulkki, joka osaa sanoittaa kehittämistä sekä systeemisestä, että yksikön näkökulmasta.

Yhteistoiminnallisuus: Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä osallistaen ja mukaan kutsuen. Kaiku-kehittäjät osaavat fasilitoida eri taustoista tulevien ihmisten tapaamisia.

Vuorovaikutuksen laatu: Kehittämisessä tärkeää on vuorovaikutukseen laadun kehittäminen mm. dialogisuuden lisääminen ja viestimisen monikanavaisuus.

Katso oman virastosi Kaiku-kehittäjä/kehittäjät: Kaiku_kehittäjät_26052021

Kaiku-yhteistyöryhmä

Ryhmä koostuu virastoissa toimivista Kaiku-kehittäjistä sekä Valtiokonttorin edustajista. Kaiku-kehittäjät valitaan yhteistyöryhmään vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja ryhmä valitsee puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. 

Tällä hetkellä (2021) yhteistyöryhmän jäseninä toimivat 

Tuula Aaltonen, Digi- ja väestötietovirasto
Lotta Jalava, Kotimaisten kielten keskus
Anne Kolehmainen, Opetushallitus
Anu Rahikainen Itä-Suomen poliisilaitos​
Tarja Räty, Tulli
Tuula Vehmas, Helsingin poliisilaitos​

Lisäksi kokouksiin osallistuvat myös Valtiokonttorin työelämäpalveluiden työntekijät.

Yhteistyöryhmän jäsenten esittelyt

Tuula Aaltonen

Olen Tuula Aaltonen Digi- ja väestötietovirastosta. Vastaan DVV:ssä upean pienen tiimin kanssa mm. viraston osaamisen kehittämisestä. Tavoitteenamme on luoda ja tarjota organisaatiomme yhdessä oppimisen malleja. Tämä on myös yksi keskeinen teema, josta Kaiku yhteistyöryhmässä on puhuttu: Miten opitaan yhdessä sujuvoittamaan työtämme. Minkälaisin esimerkein tietyn tehtävän prosesseja on yhdessä kehitetty.

Kaiku-verkosto on avartanut ymmärtämään, että virastosta tai roolistamme riippumatta, arjen työhaasteet ovat usein samankaltaisia. Pienten konkreettisten kokeilujen avulla, voidaan rakentaa oikeasti toimia toimintatapoja, kuten esimerkiksi joidenkin osallistavien menetelmien hyödyntämistä normikokouksissamme.

Lotta Jalava

Lotta Jalava. Kuva Sonja Holopainen Kotus

Lotta Jalava. Kuva Sonja Holopainen Kotus

Olen Lotta Jalava, Kotimaisten kielten keskuksen suunnittelupäällikkö ja toiminut Kaiku-yhteistyöryhmässä vuodesta 2020. Olen kannustavan ja avoimen viestinnän edistäjä ja selkeän kielen puolustaja, työpersoonaltani ikuinen innostuja ja toimeen tarttuja. Kaiku-verkosto kohtaamisineen on avannut minulle uusia ideoita ja mahdollisuuksia työelämän ja työprosessien kehittämiseen sekä omassa organisaatiossa että yli virastorajojen. Yhteistyöryhmän aitiopaikalta olen hahmottanut työelämän kehittäjäverkoston yhtenä tärkeimmistä yhteistyön ja tiedon jakamisen väylistä valtiolla. Kun tehtävät ja haasteet ovat yhteisiä, ratkaisuja niihin on syytä jakaa.

Anne Kolehmainen

Olen Anne Kolehmainen ja työskentelen erityisasiantuntijana Opetushallituksessa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen yksikössä. Yhteistyöryhmässä haluaisin tarkastella vahvemmin valtiohallinnossa piileviä etuoikeuttavia valtamekanismeja- ja suhteita sekä sitä, miten ne tuottavat eriarvoisuutta ja estävät ihmiskeskeistä työskentelyä ja kehittämistä. Haluan purkaa asiantuntijuuden normatiivisuuksia ja edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta organisaatioiden käytänteissä, kuten rekrytoinneissa ja urakehitysmahdollisuuksissa. Valtionhallinto ei saa jäädä jälkeen moninaisen työelämän luomisessa vaan päinvastoin sen tulee näyttää esimerkkiä ja heijastaa paremmin yhteiskunnan väestön monimuotoisuutta.

Anu Rahikainen

Olen Anu Rahikainen. Työskentelen Itä-Suomen poliisilaitoksessa henkilöstösuunnittelijana henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tehtävien parissa. Kaiku-yhteistyöryhmässä olen toiminut vuodesta 2020. Kaiku-verkostossa toimiminen on auttanut ymmärtämään sen, että oman organisaation ongelmat ovat myös monessa muussa organisaatiossa ongelmia. Yhteistyöryhmässä käsitellyt teemat, kuten yhdessä tekeminen ja työssä oppiminen, ovat synnyttäneet kehittämisideoita kokeiltavaksi omassa organisaatiossa. Yhteistyöryhmässä koen päässeeni tarkastelemaan näköalapaikalta, kuinka kehittämistä kehitetään eri virastoissa ja samalla kehittynyt itse omassa, vielä melko tuoreessa, kehittäjän roolissani.

Tarja Räty

Olen Tarja Räty, Tullin työhyvinvointipäällikkö. Uskon vahvasti siihen, että yhdessä olemme enemmän ja siksi halusin mukaan sekä Kaiku-verkostoon että yhteistyöryhmään. Niiden kautta pääsin liittymään organisaatioiden rajat ylittävään keskusteluun kehittämisen tarpeista sekä tarjoamaan yhteistyöryhmässä omaa osaamistani kehittämistyöhön. Haluan kuulla millaisia yhteisiä ilmiöitä eri organisaatiossa on meneillään ja miten niihin on tartuttu. Eri näkökulmista keskustelu rikastuttaa omaa ja yhdessä ajattelua. Se voi parhaimmillaan ravistella ajattelemaan eri tavalla ja lisätä rohkeutta kokeilla jotain uutta omassakin organisaatiossa. Se voi myös liittää samoja asioita kehittäviä organisaatioita yhdessä kehittämään hyviä ratkaisuja.

Tuula Vehmas

Olen Tuula Vehmas ja työskentelen osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä Helsingin poliisilaitoksessa Henkilöstön kehittämispalvelut -toiminnossa. Olen Kaiku-kehittäjä vuosimallia 2018 ja Kaiku-yhteistyöryhmässä olen toiminut vuodesta 2020. Kaiku-verkostossa innostavaa on mahdollisuus laajentaa näkökulmaa omasta organisaatiosta eri virastojen yhteisiin ajankohtaisiin aiheisiin, kehittämismahdollisuuksiin ja -haasteisiin. Tämä verkosto ja sen toteuttamat tilaisuudet ja kohtaamiset, kuten kevät- ja syyspäivät, tarjoavat loistavia yhdessä oppimisen hetkiä ja herätteitä työn kehittämiseen. Niiden anti toivottavasti kanavoituu eteenpäin eri virastoissa. Kehittäminenhän kuuluu kaikille!